Kuinka toimintaterapeutit kokevat oman teoriaosaamisensa?: kysely vuosina 2020-2023 valmistuneille toimintaterapeuteille
Hallikainen, Siiri; Pyyhtiä, Elli (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138901
Tiivistelmä
Toimintaterapia on kehittynyt alana viimeisen vuosikymmenen ajan. Toimintaterapeuttien työtehtävät sekä asiakasryhmät ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Toimintaterapeuttien teoriaosaaminen ja tiedon tarve onkin yhä keskeisemmässä osassa tulevaisuuden toimintaterapian näkökulmaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuosina 2020–2023 valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden toimintaterapeuttien kokemuksia omasta osaamisestaan toimintaterapian teoriataustasta. Tavoitteena oli nostaa esiin, miten tyytyväisiä toimintaterapeutit ovat omaan teoriaosaamiseensa sekä kuinka toimintaterapeutit kokevat teoriaosaamisen yhdistämisen käytännön työhön. Opinnäytetyö keskittyi ENOTHE:n (European Network of Occupational Therapy in Higher Education) 2008 julkaisemiin osaamiskuvauksiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksessa hyödynnettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kysymykset oli jaettu neljään eri osaan. Näitä olivat taustatiedot, teoriaosaaminen, ENOTHE:n osaaminen ja lisäkouluttautuminen. Kysymyksillä selvitettiin toimintaterapeuttien kokemuksia omasta osaamisestaan. Kysymyksien analysointiin hyödynnettiin määrällisen aineiston menetelmiä sekä laadullista sisällön analyysia.
Tulokset osoittivat, kuinka suurin osa toimintaterapeuteista koki olevansa kokonaisuudessaan jokseenkin tyytyväinen omaan teoriaosaamiseensa. Toimintaterapeutit kokivat osaamisensa teorian yhdistämisestä osaksi omaa työtään joko kohtalaiseksi tai hyväksi. Osa toimintaterapeuteista kuitenkin koki haasteita teorian siirtämisessä osaksi omaa työtään. Toimintaterapeutit nostivat erityisesti esiin, kuinka toimintaterapiakoulutuksen aikana tulisi olla enemmän havainnollistavia käytännön esimerkkejä teorian opettamisen lisäksi.
Toimintaterapeutit kokivat tiedon siirtämisen käytäntöön vaikeaksi. Toimintaterapeuttien osaamista, niin haasteita kuin vahvuuksia, on tuotu esille monissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, kuinka valmistuneita toimintaterapeutteja voitaisiin tukea ja heidän osaamistansa vahvistaa työelämään siirtyessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuosina 2020–2023 valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden toimintaterapeuttien kokemuksia omasta osaamisestaan toimintaterapian teoriataustasta. Tavoitteena oli nostaa esiin, miten tyytyväisiä toimintaterapeutit ovat omaan teoriaosaamiseensa sekä kuinka toimintaterapeutit kokevat teoriaosaamisen yhdistämisen käytännön työhön. Opinnäytetyö keskittyi ENOTHE:n (European Network of Occupational Therapy in Higher Education) 2008 julkaisemiin osaamiskuvauksiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksessa hyödynnettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kysymykset oli jaettu neljään eri osaan. Näitä olivat taustatiedot, teoriaosaaminen, ENOTHE:n osaaminen ja lisäkouluttautuminen. Kysymyksillä selvitettiin toimintaterapeuttien kokemuksia omasta osaamisestaan. Kysymyksien analysointiin hyödynnettiin määrällisen aineiston menetelmiä sekä laadullista sisällön analyysia.
Tulokset osoittivat, kuinka suurin osa toimintaterapeuteista koki olevansa kokonaisuudessaan jokseenkin tyytyväinen omaan teoriaosaamiseensa. Toimintaterapeutit kokivat osaamisensa teorian yhdistämisestä osaksi omaa työtään joko kohtalaiseksi tai hyväksi. Osa toimintaterapeuteista kuitenkin koki haasteita teorian siirtämisessä osaksi omaa työtään. Toimintaterapeutit nostivat erityisesti esiin, kuinka toimintaterapiakoulutuksen aikana tulisi olla enemmän havainnollistavia käytännön esimerkkejä teorian opettamisen lisäksi.
Toimintaterapeutit kokivat tiedon siirtämisen käytäntöön vaikeaksi. Toimintaterapeuttien osaamista, niin haasteita kuin vahvuuksia, on tuotu esille monissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, kuinka valmistuneita toimintaterapeutteja voitaisiin tukea ja heidän osaamistansa vahvistaa työelämään siirtyessä.