Kodin merkitys jälkihuoltonuorille sekä jälkihuollon rooli nuorten asumiskysymyksissä
Färm, Anni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138935
Tiivistelmä
Lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevia nuoria on havaittu aikuissosiaalityön palveluissa, kuten psykososiaalisissa palveluissa ja asumisen palveluissa Porissa. Sanna Marinin hallituskauden aikana asetettiin tavoite puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä. Nuoria on huolestuttava määrä asunnottomuustilastoissa. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea itsenäistyvää nuorta pärjäämään itsenäisenä aikuisena.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sitä, minkälaisia haasteita jälkihuoltoon oikeutetuilla nuorilla on ja sitä, miten he kokevat kodin merkityksen. Aihetta tutkittiin erityisesti asumisen näkökulmasta ja aineisto kerättiin kuulemalla sosiaalialan ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään jälkihuoltonuoria. Tavoitteena oli saada tutkimustietoa jälkihuoltotyön kehittämiseen ja kartoittaa nykyistä tilannetta. Tutkimus koski Porin aluetta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena työpajatyöskentelyllä, johon osallistui sosiaalialan ammattilaisia. Tehtäväksi annettiin ryhmissä tuottaa miellekartta -tyylillä kirjallista aineistoa apukysymyksien avulla. Osallistuneiden henkilöllisyys pysyi nimettömänä. Tutkimus päädyttiin toteuttamaan osana Boostaa jälkihuoltos! -työpajasarjaa syksyllä 2021. Työpajasarjassa oli mukana useita organisaatioita ja verkostoja. Työpajat perustuivat yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, ja ne ovat lähteneet verkostona työskentelystä.
Johtopäätöksenä todettiin, että jälkihuoltonuorilla on erilaisia haasteita itsenäisen asumisen suhteen. Haasteina todettiin olevan usein mielenterveys- ja päihdeongelmia, jotka luovat riskin jäädä asunnottomaksi. Kodin merkityksen todettiin olevan suhteessa mm. päihdekäyttöön, laitostumiseen ja aikaisempiin kokemuksiin lapsuuden kodista. Nuorten haasteiden lisäksi aineistoa kertyi sen osalta, mitä jälkihuollon osalta voitaisiin kehittää. Aineistossa korostui esimerkiksi omaohjaajan merkitys ja yksilöllinen tuki.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sitä, minkälaisia haasteita jälkihuoltoon oikeutetuilla nuorilla on ja sitä, miten he kokevat kodin merkityksen. Aihetta tutkittiin erityisesti asumisen näkökulmasta ja aineisto kerättiin kuulemalla sosiaalialan ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään jälkihuoltonuoria. Tavoitteena oli saada tutkimustietoa jälkihuoltotyön kehittämiseen ja kartoittaa nykyistä tilannetta. Tutkimus koski Porin aluetta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena työpajatyöskentelyllä, johon osallistui sosiaalialan ammattilaisia. Tehtäväksi annettiin ryhmissä tuottaa miellekartta -tyylillä kirjallista aineistoa apukysymyksien avulla. Osallistuneiden henkilöllisyys pysyi nimettömänä. Tutkimus päädyttiin toteuttamaan osana Boostaa jälkihuoltos! -työpajasarjaa syksyllä 2021. Työpajasarjassa oli mukana useita organisaatioita ja verkostoja. Työpajat perustuivat yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, ja ne ovat lähteneet verkostona työskentelystä.
Johtopäätöksenä todettiin, että jälkihuoltonuorilla on erilaisia haasteita itsenäisen asumisen suhteen. Haasteina todettiin olevan usein mielenterveys- ja päihdeongelmia, jotka luovat riskin jäädä asunnottomaksi. Kodin merkityksen todettiin olevan suhteessa mm. päihdekäyttöön, laitostumiseen ja aikaisempiin kokemuksiin lapsuuden kodista. Nuorten haasteiden lisäksi aineistoa kertyi sen osalta, mitä jälkihuollon osalta voitaisiin kehittää. Aineistossa korostui esimerkiksi omaohjaajan merkitys ja yksilöllinen tuki.