Hur kan välbefinnande hos flyktingbarn främjas? : En litteraturstudie

Abstract

I dagens samhälle är många människor flyktingar och ungefär hälften av dem barn. Flyktingbarn är i risk för att drabbas av ett sämre välbefinnande. Syfte med det här arbete är att sammanställa kunskap om hur flyktingbarnens välbefinnande kan främjas. Målet är att få fram vilka faktorer som påverkar välbefinnandet samt vad som kan stöda det. I arbetet används två frågeställningar för att få reda på det här. Frågeställningarna är “Vilka faktorer påverkar upplevelsen av välbefinnande för flyktingbarn? “och “Hur stöder man välbefinnande hos flyktingbarn som är i skolåldern?”. Målgruppen är flyktingbarn i skolålder och arbetet har ingen geografisk avgränsning. KASAM (känsla av sammanhang) och mångprofessionellt arbete har använts som teoretiska referensramar. Litteraturstudie används som metod för att få svar på frågeställningarna. Resultatet omfattar 14 artiklar som har sökts via vetenskapliga databaser. Resultatet struktureras upp i fysiska, psykiska, sociala faktorer som påverkar välbefinnandet och stöd för flyktingbarn i skolåldern. Resultatet visar att genetiska, fysiologiska, trauma relaterade följder, resiliens, PTSD, relationer, skolan, miljön och kultur är faktorer som påverkar välbefinnandet för flyktingbarnen. Tidigare erfarenheter samt närstående vuxnas mående kan ha en stor påverkan på barnets välbefinnande. Det främsta stödet som framkommer är behovet av en trygg och god miljö runtom. Stödet kan komma från familjen, skolan, via gruppinterventioner och genom tillgång till grundläggande tjänster. Vi anser att det här resultatet tyder på att mångprofessionellt arbete har en viktig roll när det kommer till flyktingbarnens välbefinnande.

Today, many people are refugees, and about half of them are children. Refugee children are at risk of suffering from a deterioration in their well being. The purpose of this work is to compile knowledge about how the well being of refugee children can be promoted. The aim is to find out what factors affect well being and what can support it. In this study, two research questions are used. These questions are "What factors affect the experience of well-being for refugee children?" and "How to support the well being of school-aged refugee children?". The target group is school aged refugee children, and the study has no geographical demarcation. SOC (sense of coherence) and multi professional work have been used as theoretical frameworks. A literature review is used as method to get answers to the research questions. The result includes 14 articles that have been searched through different scientific databases. The results are structured into physical, psychological, social factors that affect the well being and support of school age refugee children. The results show that genetic, physiological, trauma related consequences, resilience, PTSD, relationships, school, environment, and culture are factors that affect the well being of refugee children. Previous experiences and the well being of close adults can have a major impact on the child's well being. The main support that emerges is the need for a safe and good environment all around. Support can come from the family, school, through group interventions and through access to basic services. We believe that this result indicates that multi professional work has an important role when it comes to the well being of refugee children.

Nyky yhteiskunnassa monet ihmiset ovat pakolaisia ja noin puolet heistä on lapsia. Pakolaislapset ovat vaarassa kärsiä hyvinvointinsa heikkenemisestä. Työn tarkoituksena on koota tietoa siitä, miten pakolaislasten hyvinvointia voidaan edistää. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin ja mikä voi tukea sitä. Tässä työssä käytetään kahta kysymystä tämän selvittämiseksi. Tutkimuskysymykset ovat: "Mitkä tekijät vaikuttavat pakolaislasten hyvinvoinnin kokemukseen?" ja "Miten tukea kouluikäisten pakolaislasten hyvinvointia?". Kohderyhmänä ovat kouluikäiset pakolaislapset, eikä teoksella ole maantieteellistä rajausta. Teoreettisina viitekehyksinä on käytetty KASAM (koherenssin tunnetta) ja moniammatillista työtä. Kirjallisuuskatsausta käytetään menetelmänä. Tuloksena on 14 artikkelia, joita on haettu tieteellisistä tietokannoista. Tulokset rakentuvat fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat kouluikäisten pakolaislasten hyvinvointiin ja tukeen. Tulokset osoittavat, että geneettiset, fysiologiset, traumaperäiset seuraukset, resilienssi, traumaperäinen stressihäiriö, ihmissuhteet, koulu, ympäristö ja kulttuuri ovat pakolaislasten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Aiemmilla kokemuksilla ja läheisten aikuisten hyvinvoinnilla voi olla suuri vaikutus lapsen hyvinvointiin. Tärkein esiin nouseva tuki on tarve turvalliselle ja hyvälle ympäristölle kaikkialla. Tukea voi tulla perheestä, koulusta, ryhmäinterventioista ja peruspalvelujen saatavuudesta. Uskomme tuloksen osoittavan, että moniammatillisella työllä on tärkeä rooli pakolaislasten hyvinvoinnissa.