Hiljaisen tiedon siirtäminen kuntoutusohjauksessa Kuopion Yliopistollisessa Sairaalassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kuntoutusohjaajien ja heidän esimiesten tietämystä liittyen hiljaiseen tietoon kuntoutusohjauksessa KYS:ssa. Tavoitteena oli tunnistaa ja nimetä millaista hiljaista tietoa muodostuu kuntoutusohjauksessa KYS:ssa. Sekä selvittää miten hiljaista tietoa siirretään tällä hetkellä kuntoutusohjauksessa KYS:ssa ja kuinka sitä hyödynnetään. Opinnäytetyö oli laadullinen ja aineisto kerättiin kahden ryhmäteemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin KYS:ssa ja haastateltavina oli kahdeksan kuntoutusohjaajaa, joilla oli keskimäärin kahdentoista vuoden työkokemus kuntoutusohjauksesta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Aineistosta kävi ilmi, että hiljaista tietoa muodostuu liittyen sosiaalisiin taitoihin, ammatillisuuteen, intuitiivisuuteen, sisällöllisyyteen ja rutiineihin kuntoutusohjauksessa KYS:ssa. Hiljaisen tiedon siirtotavoista esimerkistä oppiminen, koulutus, työhön perehdyttäminen ja työnopastus, työryhmät ja tiimit, kokemuksen vaihtopiirit, mentorointi ja verkostojen luominen sekä tarinoiden kertominen tulivat esille haastatteluissa. Haastateltavat tunnistivat hyvin hiljaista tietoa, mutta sen tuominen sanalliseen muotoon koettiin vaikeaksi. Haasteltavat kokivat, että hiljainen tieto on tärkeä osa kuntoutusohjaajan ammattitaitoa. Erityisesti korostuivat sosiaalisiin taitoihin, ammatillisuuteen ja intuitiivisuuteen liittyvän hiljaisen tiedon tärkeys kuntoutusohjauksessa. Haastatteluissa nousi esille tarve hyödyntää hiljaisen tiedon siirtämistä työparitoiminnan kautta ja perehdytyksessä.

The purpose of this thesis was to develop the rehabilitation counsellors’ and their superiors’ knowledge of tacit knowledge in rehabilitation counselling at Kuopio University Hospital (KUH). The aim of the thesis was to identify and describe what kind of tacit knowledge is created in rehabilitation counseling at KUH. Another aim was to find out how tacit knowledge is transferred in rehabilitation counseling and how it is used. The approach of the thesis was qualitative and the material was collected by group theme interviews at KUH. The target group consisted of eight rehabilitation counsellors. The rehabilitation counsellors had twelve years of work experience on the average. The material was analysed on the basis of the theoretical framework. The results show that tacit knowledge is created in relation to social skills, professionalism, intuition, contents and routines in rehabilitation counselling. There were a variety of ways to transfer tacit knowledge, e.g. learning, training, initiation and teams. In addition, important means of transfer included exchange of experiences, mentoring, creation of networks and telling stories. The interviewees were able identify tacit knowledge well, but it was difficult to express it in words. The interviewees thought that tacit knowledge is part of the rehabilitation counsellor’s professionalism. Tacit knowledge is important, in particular, in social skills, professionalism and intuition in rehabilitation counselling. The interviewees expressed a need to transfer tacit knowledge in initiation and in working with a colleague