Kaivovesinäytteiden laatu ja analysointi
Salminen, Elina (2006)
Salminen, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810093509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810093509
Tiivistelmä
Suomessa on noin 300 000 kotitaloutta sekä saman verran vapaa-ajan asuntoja, jotka ottavat vetensä omasta kaivosta. Kuitenkin kaivot, joiden vesi olisi laadullisesti täysin juomakelpoista, ovat tänä päivänä harvinaisia. Kaivoveden laatuun vaikuttavat alueellisten erityispiirteiden lisäksi monet paikalliset tekijät, kuten esim. maa- ja kallioperän laatu, vuodenajat ja ihmisen toiminta. Työn tarkoituksena oli tutkia kaivovesinäytteiden puhtautta ja juomakelpoisuutta sekä tarkastella tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän eri kaivovesinäytettä sekä yksi lampivesi. Kaivoista suurin osa sijaitsee vapaaajan asunnoilla, mutta osa kaivoista on kotitalouksista, joissa vettä käytetään päivittäin. Mittaukset suoritettiin SAMK:n kemianlaboratoriossa 17.11.2005-23.01.2006 välisenä aikana. Näytteistä määritettiin tuolloin kaivovedestä käytettävät parametrit; pH, sameus, veden kemiallinen hapen kulutus (CODMn ), ammoniumtyppi, rauta, mangaani, kloridi, veden kovuus ja kokonaisfosfori. Tulosten perusteella laatusuositusten enimmäispitoisuuksien ylityksistä suurin osa johtui korkeista sameuksista, korkeista rautapitoisuuksista tai korkeista kaliumpermanganaattiluvuista, jotka ilmenivät näytteissä myös värinmuutoksena ja hajuna. Sen sijaan kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä pH olivat kaikissa määritetyissä näytteissä suositusten mukaiset. Puhdistusmenetelmistä alkalointi ja/tai suodatus ovat käyttökelpoisia raudan ja sameuden poistossa. Sen sijaan permanganaattilukuun ei aina riitä pelkkä vedenkäsittely, vaan kaivo on kunnostettava tai rakennettava uuteen paikkaan.