Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattoreiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan sote-uudistuksen myötä
Honkonen, Roosa; Koskela, Tuulia (2023)
Honkonen, Roosa
Koskela, Tuulia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401091211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401091211
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattorit kokevat työhyvinvointinsa sote-uudistuksen myötä. Työn tarkoituksena oli lisäksi tuottaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kokemustietoa kuraattoreiden työhyvinvoinnista, jota hyvinvointialue organisaationa voi halutessaan hyödyntää kohdentamalla ennaltaehkäiseviä ja korjaavia, mutta toisaalta myös vahvistavia toimia koulukuraattoreiden työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.
Teoriaosuus koostuu koulun sosiaalityön, opiskeluhuollon, koulukuraattorin työn, sote-uudistuksen ja työhyvinvoinnin kokonaisuuksista. Aihetta tutkittiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattoreilta sähköisesti Webropol kyselylomakkeella. Hyvinvointialueen 51 koulukuraattorista 32 vastasi kyselyyn. Sähköinen kyselylomake koostui taustatietojen lisäksi neljästä osa-alueesta, jotka olivat: yksilön työhyvinvointi, työyhteisöjen työhyvinvointi, työ sekä esihenkilötyö ja johtaminen.
Määrällinen tutkimusaineisto on esitetty kuvioiden muodossa. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sote-uudistus on vaikuttanut koulukuraattoreiden työhyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti.
Positiivisina yksilön työhyvinvoinnin pääteemoina aineistosta nousivat työsuhde-edut ja käytännön työ. Negatiivisena koettiin sote-uudistuksen myötä syntynyt psyykkinen kuorma ja liiallinen yhdenmukaistaminen terveydenhuoltoon. Tuloksista kävi ilmi, että kuraattoreiden keskinäinen työyhteisö on tiivistynyt sote-uudistuksen myötä, kun taas kuraattorin ja koulujen henkilökunnan muodostama työyhteisö on kohdannut haasteita. Työn voimavara- ja kuormitustekijöistä kysyttäessä esille nousivat selkeät päätekijät. Esihenkilötyöstä oli eriäviä kokemuksia. Toisaalta esihenkilön koettiin olevan helposti saavutettavissa, toisaalta etäinen. Osan mielestä esihenkilön sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutus oli hyvä asia ja osa koki sen riittämättömänä kaivaten esihenkilöltä enemmän juuri kuraattorityön osaamista. Hyvinvointialue organisaationa koettiin olevan liian byrokraattinen ja jääneen hyvin etäiseksi.
Teoriaosuus koostuu koulun sosiaalityön, opiskeluhuollon, koulukuraattorin työn, sote-uudistuksen ja työhyvinvoinnin kokonaisuuksista. Aihetta tutkittiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattoreilta sähköisesti Webropol kyselylomakkeella. Hyvinvointialueen 51 koulukuraattorista 32 vastasi kyselyyn. Sähköinen kyselylomake koostui taustatietojen lisäksi neljästä osa-alueesta, jotka olivat: yksilön työhyvinvointi, työyhteisöjen työhyvinvointi, työ sekä esihenkilötyö ja johtaminen.
Määrällinen tutkimusaineisto on esitetty kuvioiden muodossa. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sote-uudistus on vaikuttanut koulukuraattoreiden työhyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti.
Positiivisina yksilön työhyvinvoinnin pääteemoina aineistosta nousivat työsuhde-edut ja käytännön työ. Negatiivisena koettiin sote-uudistuksen myötä syntynyt psyykkinen kuorma ja liiallinen yhdenmukaistaminen terveydenhuoltoon. Tuloksista kävi ilmi, että kuraattoreiden keskinäinen työyhteisö on tiivistynyt sote-uudistuksen myötä, kun taas kuraattorin ja koulujen henkilökunnan muodostama työyhteisö on kohdannut haasteita. Työn voimavara- ja kuormitustekijöistä kysyttäessä esille nousivat selkeät päätekijät. Esihenkilötyöstä oli eriäviä kokemuksia. Toisaalta esihenkilön koettiin olevan helposti saavutettavissa, toisaalta etäinen. Osan mielestä esihenkilön sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutus oli hyvä asia ja osa koki sen riittämättömänä kaivaten esihenkilöltä enemmän juuri kuraattorityön osaamista. Hyvinvointialue organisaationa koettiin olevan liian byrokraattinen ja jääneen hyvin etäiseksi.