Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattoreiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan sote-uudistuksen myötä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattorit kokevat työhyvinvointinsa sote-uudistuksen myötä. Työn tarkoituksena oli lisäksi tuottaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kokemustietoa kuraattoreiden työhyvinvoinnista, jota hyvinvointialue organisaationa voi halutessaan hyödyntää kohdentamalla ennaltaehkäiseviä ja korjaavia, mutta toisaalta myös vahvistavia toimia koulukuraattoreiden työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Teoriaosuus koostuu koulun sosiaalityön, opiskeluhuollon, koulukuraattorin työn, sote-uudistuksen ja työhyvinvoinnin kokonaisuuksista. Aihetta tutkittiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulukuraattoreilta sähköisesti Webropol kyselylomakkeella. Hyvinvointialueen 51 koulukuraattorista 32 vastasi kyselyyn. Sähköinen kyselylomake koostui taustatietojen lisäksi neljästä osa-alueesta, jotka olivat: yksilön työhyvinvointi, työyhteisöjen työhyvinvointi, työ sekä esihenkilötyö ja johtaminen. Määrällinen tutkimusaineisto on esitetty kuvioiden muodossa. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sote-uudistus on vaikuttanut koulukuraattoreiden työhyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti. Positiivisina yksilön työhyvinvoinnin pääteemoina aineistosta nousivat työsuhde-edut ja käytännön työ. Negatiivisena koettiin sote-uudistuksen myötä syntynyt psyykkinen kuorma ja liiallinen yhdenmukaistaminen terveydenhuoltoon. Tuloksista kävi ilmi, että kuraattoreiden keskinäinen työyhteisö on tiivistynyt sote-uudistuksen myötä, kun taas kuraattorin ja koulujen henkilökunnan muodostama työyhteisö on kohdannut haasteita. Työn voimavara- ja kuormitustekijöistä kysyttäessä esille nousivat selkeät päätekijät. Esihenkilötyöstä oli eriäviä kokemuksia. Toisaalta esihenkilön koettiin olevan helposti saavutettavissa, toisaalta etäinen. Osan mielestä esihenkilön sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutus oli hyvä asia ja osa koki sen riittämättömänä kaivaten esihenkilöltä enemmän juuri kuraattorityön osaamista. Hyvinvointialue organisaationa koettiin olevan liian byrokraattinen ja jääneen hyvin etäiseksi.

The aim of this thesis was to find out how school social workers in the South Ostrobothnia Wellbeing Services County experience their well-being at work in the context of the health and social services reform. Another goal of the thesis was to provide experiential information about the state of school social workers' work well-being, which the South Ostrobothnia Wellbeing Services County as an organization could potentially utilize. The research was carried out in cooperation with the South Ostrobothnia Wellbeing Services County. The theoretical framework consists of seven sections, which are: school social work, student welfare, school social workers, the health and social services reform and work well-being. The research was both qualitative and quantitative. It was carried out electronically by using a Webropol survey. The survey was sent to all school social workers employed in the South Ostrobothnia Wellbeing Services County and out of 51 school social workers, 32 responded. Apart from background information, the survey consisted of four sections, which were: individual work well-being, work community well-being, work, and superior work as well as leadership. The quantitative research data has been presented in the form of figures. The qualitative research data was analyzed using themes and content analysis. The findings of the study indicate that the health and social services reform has affected the work well-being of school social workers both positively and negatively. Positive factors in individual work well-being were employment benefits and practical work. Negative factors were psychological burden and standardization to health care. The findings of the study indicate that the work community among school social workers has strengthened, while the work community formed by school social workers and school staff has encountered challenges. There were divergent experiences regarding supervisory work. Others experienced supervisors easily accessible, while others as distant. Some believed that the supervisor's background in social and health care was beneficial, while others felt it was insufficient, desiring more expertise specifically of school social work. The wellbeing services county as an organization was described as overly bureaucratic and remained distant.