Sähköbussiliikenteen kriisivalmius ja varautuminen

Abstract

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hankkimassa liikenteessä käytössä oleva linja-autokalusto sähköistyy nopeasti. Kehityksen taustalla ovat kansainväliset, kansalliset ja HSL:n omat päästötavoitteet. Esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen direktiivi ja sen kansallinen lainsäädäntö ohjaavat sähköbussien hankintaan. HSL tavoittelee kokonaan päästötöntä joukkoliikennettä vuoteen 2035 mennessä. Sähköbussien osuuden kasvaminen on johtanut HSL:ssä kysymykseen niiden kriisivalmiudesta ja vaikutuksista varautumiseen. Työn toimeksianto on saatu HSL:ltä.

Tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus bussikaluston sähköistymisellä on varautumiseen, mitkä ovat todennäköiset toimintavarmuuteen liittyvät häiriötilanteet tulevaisuudessa ja miten HSL:n tulisi varautua bussikaluston sähköistymiseen liittyviin riskeihin. Näkökulmana oli HSL:n toiminta, eli työssä selvitettiin erityisesti, mitä HSL:n tulisi liikenteen tilaajana ottaa toiminnassaan ja sen suunnittelussa huomioon.

Todennäköisimpiä sähkönjakelun häiriötilanteita ovat säästä johtuvat häiriöt. Lisäksi satunnaisia ovat tekniset viat ja inhimilliset erehdykset sekä yhden tai useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta muodostuva sähköpula. Harvinaisia ovat esimerkiksi suuronnettomuudet, sabotaasi ja terrorismi. Häiriöiden liikennöintivaikutuksissa oleellista on niiden ajankohta: yöllä tapahtuvat parinkin tunnin lyhyet häiriöt vaikuttavat seuraavan päivän liikennöintiin supistavasti. Yli vuorokauden mittaiset häiriöt johtavat liikennöinnin supistuksiin ja jopa keskeyttämiseen.

Työssä selvitettiin useiden eri varautumiskeinojen toteutettavuutta HSL-alueella. Varautumisen vastuu jakautuu eri toimijoille. HSL:lle merkittävimpiä keinoja ovat hallinnolliset varautumiskeinot. Suositeltavia ovat valmiussuunnitelmien päivittäminen uuteen tilanteeseen ja liikennöinnin suunnittelu häiriötilanteita varten. HSL voi kilpailutusasiakirjoilla ja sopimuksilla vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka resilienttiä bussiliikenteestä muodostuu. Akkuvarastoilla, varavoimalla ja omalla sähkön tuotannolla voidaan turvata liikennöinnin jatkuvuus, mutta keinot ovat erittäin kalliita. Muut keinot eivät takaa liikennöinnin jatkuvuutta, mutta niillä voidaan rajata vaikutuksia.

Kustannustehokkuus, ilmastotavoitteet ja kriisivalmius ovat osin ristiriidassa keskenään, sillä ilmastotavoitteiden täyttäminen heikentää nykytilanteessa kriisivalmiutta. Sähköbusseihin liittyvä varautumishaaste on HSL-aluetta laajempi, sillä joukkoliikenne sähköistyy kaupungeissa koko maassa.