1990- luvun kerrostalon korjaustarvearvio ja sen kehittäminen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä perehdytään 1990-luvun tyypillisen kerrostalon rakenneratkaisuun sekä laaditaan korjaustarvearvio Asuntosäätiön omistamaan vuonna 1997 rakennettuun kerrostaloon. Korjaustarvearvio toimii teknisen isännöitsijän apuvälineenä kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten hallinnassa. Korjaustarvearviota ei kuitenkaan pidä sekoittaa kuntotutkimukseen, joka on yksityiskohtaisempi tutkimus kiinteistön kunnosta.

Ennen korjaustarvearvion laatimista perehdyttiin 1990- luvun aikakauden kerrostalorakentamiseen sekä tyypillisimpiin rakenneratkaisuihin. Lähtötietoina korjaustarvearviossa käytettiin vuonna 2021 tehtyä korjaustarvearviota, PTS ohjelmisto Pandaa sekä kiinteistötietojärjestelmä Tampuurin tietoja kohteesta.

Opinnäytetyössä haluttiin tutkia, onko korjaustarvearvion laatimisprosessia mahdollista kehittää asukaskyselyn sekä kiinteistöhuollon haastattelun avulla. Korjaustarvearviossa katselmoitiin piha-alueita, rakenteita, yleisiä tiloja sekä talotekniikkaa. Asunnoissa ei käyty, ja ne rajattiin tämän arvion ulkopuolelle. Korjaustarvearvio havaintoineen, asukaskysely sekä kiinteistöhuollon haastattelu esitetään tämän työn yhteydessä.

Asukaskysely havaittiin tarpeettomaksi prosessin kehittämisen kannalta, sillä vastauksia ei saatu asukkailta lainkaan. Kiinteistöhuollon haastattelu toi jonkin verran uutta näkökulmaa kiinteistön kunnon ja korjaustarpeiden osalta, joten sitä voisi hyödyntää muiden kohteiden korjaustarvearvioita laadittaessa.

This thesis examines the structural solutions of a typical apartment building of the 1990s, - and prepares a repair needs assessment for an apartment building built in 1997 owned by Asuntosäätiö The repair needs assessment serves as an aid to the technical property manager in the management of property maintenance and repairs. However, the repair needs assessment should not be confused with a condition assessment which is a more detailed study of the condition of the property.

Before preparing the repair needs estimate, apartment buildings, and typical structural solutions of the 1990s were studied. A repair needs assessment made two years earlier, PTS software Pandia, and property information system Tampuuri were used as baseline data for the new repair needs assessment. It was also investigated whether, it is possible to develop the process of preparing a repair needs assessment by the means of resident surveys and interviews with property maintenance. Furthermore, yard areas, structures, common spaces and building technology were examined. The apartments were not visited, and they were excluded from this assessment.

As a result of this thesis, a repair needs assessment together with observations, the resident survey, and property maintenance interviews was produced. The resident survey was found to be unnecessary for the development of the process, as no answers were received from the residents. The interview with property maintenance brought some new perspective regarding the condition and repair needs of the property.