ERAS-protokollan hyödyt gastroenterologisten potilaiden hoidossa
Yao, Huiying (2024)
Yao, Huiying
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151406
Tiivistelmä
Gastroenterologiset sairaudet yleistyvät ja niiden hoidossa on usein haasteita, kuten pitkät sairaalahoitojaksot ja mahdolliset komplikaatiot, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti potilaiden elämänlaatuun ja hoitokustannuksiin.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ERAS-protokollan hyötyjä gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Opinnäytetyössä tarkastellaan, mitä hyötyjä ERAS-protokolla tarjoaa gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Tässä opinnäytetyössä on tietoa siitä, miten ERAS-protokolla voi parantaa gastroenterologisten potilaiden hoitoa, lisätä potilasturvallisuutta ja tehostaa terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta. Lisäksi ERAS-protokolla edustaa potilaskeskeistä hoitoa ja edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä, tarjoten hoitajille selkeät ohjeet ja tukien potilaiden parasta mahdollista hoitoa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE- tietokannoissa alkuperäistutkimuksille, jotka on julkaistu vuosina 2010 ja 2023. Sisäänottokriteereihin kuuluivat tutkimukset, jotka arvioivat ERAS-protokollien vaikutuksia gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Yhteensä 10 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit, ja ne analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että ERAS-protokolla oli tehokas menetelmä, joka nopeutti potilaiden toipumista leikkauksista, paransi hoitotuloksia ja lisäsi potilaiden tyytyväisyyttä. Se tarjosi mahdollisuuksia sairaanhoitajille kehittää monipuolisia taitojaan ja työskennellä tehokkaasti tiimityössä. Lisäksi se edisti resurssien tehokas käyttöä ja toi mukanaan kustannussäästöjä.
Jatkotutkimusaiheina suositellaan ERAS-protokollan soveltuvuuden ja tehokkuuden arviointia Suomen terveydenhuollossa, protokollan pitkäaikaisten vaikutusten tutkimista sekä etäseurannan mahdollisuuksien selvittämistä. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia hoitajien kokemuksia protokollan käytöstä, tunnistaa hoitotyön haasteet ja kerätä hoitajien kehittämisideoita protokollan optimoimiseksi.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ERAS-protokollan hyötyjä gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Opinnäytetyössä tarkastellaan, mitä hyötyjä ERAS-protokolla tarjoaa gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Tässä opinnäytetyössä on tietoa siitä, miten ERAS-protokolla voi parantaa gastroenterologisten potilaiden hoitoa, lisätä potilasturvallisuutta ja tehostaa terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta. Lisäksi ERAS-protokolla edustaa potilaskeskeistä hoitoa ja edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä, tarjoten hoitajille selkeät ohjeet ja tukien potilaiden parasta mahdollista hoitoa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE- tietokannoissa alkuperäistutkimuksille, jotka on julkaistu vuosina 2010 ja 2023. Sisäänottokriteereihin kuuluivat tutkimukset, jotka arvioivat ERAS-protokollien vaikutuksia gastroenterologisten potilaiden hoidossa. Yhteensä 10 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit, ja ne analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että ERAS-protokolla oli tehokas menetelmä, joka nopeutti potilaiden toipumista leikkauksista, paransi hoitotuloksia ja lisäsi potilaiden tyytyväisyyttä. Se tarjosi mahdollisuuksia sairaanhoitajille kehittää monipuolisia taitojaan ja työskennellä tehokkaasti tiimityössä. Lisäksi se edisti resurssien tehokas käyttöä ja toi mukanaan kustannussäästöjä.
Jatkotutkimusaiheina suositellaan ERAS-protokollan soveltuvuuden ja tehokkuuden arviointia Suomen terveydenhuollossa, protokollan pitkäaikaisten vaikutusten tutkimista sekä etäseurannan mahdollisuuksien selvittämistä. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia hoitajien kokemuksia protokollan käytöstä, tunnistaa hoitotyön haasteet ja kerätä hoitajien kehittämisideoita protokollan optimoimiseksi.