Lean 5S : tuotantotyöntekijän näkökulmasta
Jarmo, Airaksinen (2024)
Jarmo, Airaksinen
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401161453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401161453
Tiivistelmä
Lean-filosofia on noussut maailmalla suosituksi ajatusmalliksi ja menetelmäksi eri toimialoilla. Sen suosio perustuu vahvaan näyttöön menetelmien toimivuu desta ja erityisesti kustannustehokkuudesta: Lean-menetelmien käyttöönotto ei vaadi kalliita investointeja. Yhä useampi eri tuotannon ala on hyödyntänyt mene telmiä kehitystyössään ja sisällyttänyt niitä osaksi omaa tuotantoaan.
Opinnäytetyössä kuvataan Lean 5S -menetelmää ja sen työkaluja tuotantotyön tekijän näkökulmasta. Lisäksi tuotetaan tietoa siitä, miten tuotantotyöntekijät ovat kokeneet sen käytön työssään ja millaisia havaintoja työntekijät ovat menetelmän käyttämisestä tehneet. Opinnäytetyö tehtiin itsenäisenä työnä Coherent Oy:n tuo tantotyöstä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin Lean 5S-menetelmän kehitysprosessista vastaavaa työntekijää, tuotantolinjojen esihenkilöitä sekä työntekijöitä. Vastaajilta kysyttiin kokemuksia menetelmän vaikutuksista muun muassa talouteen, tehok kuuteen, työilmapiiriin ja omaan työhön. Kyselyt toteutettiin Google Forms-lomak keella, käyttäen Likert-asteikollisia väittämiä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden kokemukset menetelmän vaikutuksesta omaan työhön olivat hieman positiivisemmat kuin esihenkilöiden. Menetelmän ei koettu varsinaisesti helpottaneen esihenkilötyötä, mutta auttoi ha vaitsemaan poikkeamia ja virheitä aiempaa paremmin. Muutokset sekä tuotan nossa että työilmapiirissä tapahtuvat kuitenkin asteittain eikä suoraa vaikutusta ole heti havaittavissa. Työntekijöiden motivaatio kehittää omaa työtään menetel män mukaisesti on selkeä. Kehittäminen on jatkuva ja dynaaminen ilmiö, jota tu lee arvioida säännöllisesti.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Lean 5S-menetelmän käyttöönotossa ja arvioinnissa tuotantotyössä. Lisäksi yritys saa opinnäyte työn tuloksista tietoa menetelmän käytöstä tuotantolinjoilla ja -prosesseissa. Tie toa voidaan hyödyntää jatkuvassa kehittämisessä ja arvioinnissa. Dynaamisen kehittämisen tueksi menetelmän toimivuutta ja käyttöä tulee edelleen arvioida. Myös esihenkilötyön kuormittavuuteen olisi tulevaisuudessa hyvä kiinnittää huo miota
Opinnäytetyössä kuvataan Lean 5S -menetelmää ja sen työkaluja tuotantotyön tekijän näkökulmasta. Lisäksi tuotetaan tietoa siitä, miten tuotantotyöntekijät ovat kokeneet sen käytön työssään ja millaisia havaintoja työntekijät ovat menetelmän käyttämisestä tehneet. Opinnäytetyö tehtiin itsenäisenä työnä Coherent Oy:n tuo tantotyöstä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin Lean 5S-menetelmän kehitysprosessista vastaavaa työntekijää, tuotantolinjojen esihenkilöitä sekä työntekijöitä. Vastaajilta kysyttiin kokemuksia menetelmän vaikutuksista muun muassa talouteen, tehok kuuteen, työilmapiiriin ja omaan työhön. Kyselyt toteutettiin Google Forms-lomak keella, käyttäen Likert-asteikollisia väittämiä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden kokemukset menetelmän vaikutuksesta omaan työhön olivat hieman positiivisemmat kuin esihenkilöiden. Menetelmän ei koettu varsinaisesti helpottaneen esihenkilötyötä, mutta auttoi ha vaitsemaan poikkeamia ja virheitä aiempaa paremmin. Muutokset sekä tuotan nossa että työilmapiirissä tapahtuvat kuitenkin asteittain eikä suoraa vaikutusta ole heti havaittavissa. Työntekijöiden motivaatio kehittää omaa työtään menetel män mukaisesti on selkeä. Kehittäminen on jatkuva ja dynaaminen ilmiö, jota tu lee arvioida säännöllisesti.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Lean 5S-menetelmän käyttöönotossa ja arvioinnissa tuotantotyössä. Lisäksi yritys saa opinnäyte työn tuloksista tietoa menetelmän käytöstä tuotantolinjoilla ja -prosesseissa. Tie toa voidaan hyödyntää jatkuvassa kehittämisessä ja arvioinnissa. Dynaamisen kehittämisen tueksi menetelmän toimivuutta ja käyttöä tulee edelleen arvioida. Myös esihenkilötyön kuormittavuuteen olisi tulevaisuudessa hyvä kiinnittää huo miota