Generatiivinen tekoäly korkeakouluopettajan näkökulmasta – uhat, mahdollisuudet ja käyttö
Remmler, Mari (2024)
Remmler, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401181549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401181549
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin generatiiviseen tekoälyyn liitettyjä uhkia ja mahdollisuuksia sekä sen käyttöä opiskelussa korkeakouluopettajan näkökulmasta. Chat GPT:n julkaisun myötä marraskuussa 2022 generatiivisten tekoälytyökalujen suosio on kasvanut huomattavasti. Työkalujen uhkia, mahdollisuuksia ja käyttöä on jo ehditty tutkia, mutta ne kehittyvät jatkuvasti ja niiden käyttö muuttuu sen myötä. Samaan aikaan ohjeistuksien ja käyttöesimerkkien määrä kasvaa. Oppilaitokset ovat luoneet omia ohjeistuksiaan ja muut tahot, kuten Open AI ja Unesco, julkaisseet esimerkkejä generatiivisten tekoälytyökalujen käyttötavoista opetuksessa.
Tutkimuksen puitteissa haastateltiin Haaga-Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opetus- ja muuta henkilökuntaa lokakuussa 2023. Puolistrukturoitujen haastatteluiden perusteella tulokset on luokiteltu ajatuksiin, uhkiin, mahdollisuuksiin, käyttöön ja toiveisiin. Uhkien joukossa haastateltavat näkivät esimerkiksi tiedon luotettavuuden, osaamisen laadun ja eettiset kysymykset. Mahdollisuuksina nähtiin generatiivisten tekoälytyökalujen tuoma tehokkuus, apu ideoinnissa ja ajan vapautuminen muuhun, kun opiskelijoita pystyi ohjeistamaan kyselemään tekoälyltä tietynlaisia kysymyksiä. Opiskelijoita koskevien mahdollisuuksien joukossa mainittiin muun muassa työkalujen käyttö reflektoinnin apuna. Haastateltavien kokemukset tekoälytyökalujen käytöstä olivat keskenään erilaisia, osa oli käyttänyt työkaluja enemmän kuin toiset. Monet olivat käyttäneet generatiivista tekoälyä suunnittelun tukena, mutta kukaan ei ollut kokeillut tai käyttänyt sitä arvioinnissa. Opiskelijoita oli ohjeistettu tekoälytyökalujen käyttöön eri tavoin. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvissä toiveissa korostui konkreettiset ohjeet ja vinkit sekä vertaistuki ja tiedonjako. Lisäksi esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiin ja arviointiin kaivattiin selkeyttä.
Moniin uhkiin voidaan vastata ohjeilla ja tiedolla. Esimerkiksi tehtävätyyppien ja arviointitapojen muutoksilla on mahdollista vaikuttaa tilanteeseen. Mahdollisuuksia voidaan hyödyntää niin ikään ohjeistamalla ja suunnittelemalla opetusta eri tavoin. Arviointikriteerien muutoksia ja generatiivisen tekoälyn olemassaolon huomioimista ylipäänsä opiskelussa pitäisi suunnitella ja pohtia. Tähän kaikkeen tarvitaan aikaa ja resursseja. Haastateltavien toiveisiin olisi mahdollista vastata konkreettisemmilla ohjeistuksilla ja kurssikohtaisilla esimerkeillä. Myös vertaistukea ja tiedonjakoa voidaan järjestää ja parantaa monella tavalla. Erilaisia uhkia, mahdollisuuksia ja käyttötapoja on paljon, ja tilanne muuttuu koko ajan. Tilanteeseen on syytä reagoida, jotta opetus ja opettajat pysyvät mukana generatiivisen tekoälyn kehityksessä.
Tutkimuksen puitteissa haastateltiin Haaga-Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opetus- ja muuta henkilökuntaa lokakuussa 2023. Puolistrukturoitujen haastatteluiden perusteella tulokset on luokiteltu ajatuksiin, uhkiin, mahdollisuuksiin, käyttöön ja toiveisiin. Uhkien joukossa haastateltavat näkivät esimerkiksi tiedon luotettavuuden, osaamisen laadun ja eettiset kysymykset. Mahdollisuuksina nähtiin generatiivisten tekoälytyökalujen tuoma tehokkuus, apu ideoinnissa ja ajan vapautuminen muuhun, kun opiskelijoita pystyi ohjeistamaan kyselemään tekoälyltä tietynlaisia kysymyksiä. Opiskelijoita koskevien mahdollisuuksien joukossa mainittiin muun muassa työkalujen käyttö reflektoinnin apuna. Haastateltavien kokemukset tekoälytyökalujen käytöstä olivat keskenään erilaisia, osa oli käyttänyt työkaluja enemmän kuin toiset. Monet olivat käyttäneet generatiivista tekoälyä suunnittelun tukena, mutta kukaan ei ollut kokeillut tai käyttänyt sitä arvioinnissa. Opiskelijoita oli ohjeistettu tekoälytyökalujen käyttöön eri tavoin. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvissä toiveissa korostui konkreettiset ohjeet ja vinkit sekä vertaistuki ja tiedonjako. Lisäksi esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiin ja arviointiin kaivattiin selkeyttä.
Moniin uhkiin voidaan vastata ohjeilla ja tiedolla. Esimerkiksi tehtävätyyppien ja arviointitapojen muutoksilla on mahdollista vaikuttaa tilanteeseen. Mahdollisuuksia voidaan hyödyntää niin ikään ohjeistamalla ja suunnittelemalla opetusta eri tavoin. Arviointikriteerien muutoksia ja generatiivisen tekoälyn olemassaolon huomioimista ylipäänsä opiskelussa pitäisi suunnitella ja pohtia. Tähän kaikkeen tarvitaan aikaa ja resursseja. Haastateltavien toiveisiin olisi mahdollista vastata konkreettisemmilla ohjeistuksilla ja kurssikohtaisilla esimerkeillä. Myös vertaistukea ja tiedonjakoa voidaan järjestää ja parantaa monella tavalla. Erilaisia uhkia, mahdollisuuksia ja käyttötapoja on paljon, ja tilanne muuttuu koko ajan. Tilanteeseen on syytä reagoida, jotta opetus ja opettajat pysyvät mukana generatiivisen tekoälyn kehityksessä.