Riihimäen kaupungin liikuntakeskuksen nuorille aikuisille suunnattujen palveluiden kehittäminen

Abstract

Peruskoululaisista kolmasosa ja lukioikäisistä vain noin 3 % liikkuu liikkumisen suositusten mukaisesti. Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain useiden miljardien kulut suomalaiseen yhteiskuntaan. Liikkumattomuuden vähentäminen on noussut Suomessa yhdeksi liikuntapolitiikan ja -tutkimuksen tärkeäksi osa-alueeksi. Opinnäytetyö toteutettiin osana Ilo ja LiiKe-hanketta, jonka tavoite on edistää 18–29-vuotiaiden liikunnallista elämäntapaa. Riihimäen kaupungin liikuntakeskuksella oli havaittu, että nuoret aikuiset löytävät kunnan liikuntapalveluiden pariin heikosti, eikä syytä tähän tiedetä. Täten nähtiin tarpeelliseksi selvittää, miten nuoria aikuisia saataisiin osallistumaan Riihimäen kaupungin liikuntakeskuksen palveluihin ja miten heidät tavoitettaisiin nykyistä paremmin.

Opinnäytetyö tietoperustassa käsitellään liikunnan merkitystä ja liikkumisen suosituksia, osallisuutta ja osallisuuden kokemuksen edistämistä, liikuntamotivaatiota ja -teorioita sekä nuorten aikuisten tavoittamista. Opinnäytetyö tutkimuksella haluttiin selvittää miten, missä ja kenen kanssa nuoret aikuiset haluavat liikkua, miten liikuntakeskuksen palveluihin osallistumista voidaan tukea ja kohderyhmää innostaa palveluiden pariin sekä tavoittaako tieto palveluista kohderyhmän ja miten tavoittamista voidaan kehittää. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-työkalulla. Kyselyyn vastattiin Qr-koodin tai verkko-osoitteen kautta. Kyselyä jaettiin paikallisissa oppilaitoksissa, nuorille aikuisille suunnattujen palveluiden yhteydessä sekä liikuntakeskuksen toimesta. Vastauksia saatiin 284 kpl vuonna 1994–2006 syntyneiltä.

54 % (n= 154) kertoi liikkuvansa liikkumisen suosituksen mukaisesti tai lähes sen mukaan ja 34 % (n= 97) suosituksiin nähden vähän. Kaikista vastaajista 69 % (=196) nimesi omatoimisen liikunnan mielekkäimmäksi ja ohjattua liikuntaa kaipasi 46 % (n= 131). Mieluisimmiksi liikuntapaikoiksi nimettiin kuntosali sekä sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Yksin liikkuminen koettiin mielekkäimmäksi ja sen jälkeen kaverin tai kavereiden kanssa liikkuminen. Vähän liikkuvat kertoivat muita useammin liikkuvansa mieluiten yksin ja suosivansa muita kuin varsinaisia liikuntapaikkoja. Liikuntakeskuksen toiminnalta toivottiin pallopelejä ja lihaskuntoharjoittelua eri muodoissa. Muita keskeisiä toiveita olivat monipuolinen tarjonta, yhdessä harrastamisen mahdollisuus sekä matalan kynnyksen liikunta. Merkittävimmiksi syiksi liikkua kerrottiin kunnon ylläpito tai kohottaminen (72 %, n= 204), terveys (68 %, n= 193), liikunnasta pitäminen (52 %, n= 148), liikunnan positiivinen vaikutuksen mielialaan (51 %, n= 145) ja kavereiden kanssa olemien (46 %, n= 131). Vähän liikkuvat nimesivät muita vähemmän liikkumiseen kannustavia tekijöitä. 27 % (n= 77) tiesi liikuntakeskuksen palveluista nuorille aikuisille, mutta usein palvelut koettiin vain ikäihmisille tai erityisryhmille suunnatuiksi. Palveluista toivottiin tietoa kaupungin verkkosivujen, Instagramin sekä koulun ja työpaikan kautta.

Tutkimuksen tulosten perusteella omatoimisen liikunnan tukeminen esimerkiksi kuntosalin käytön ja eri palloilulajien harrastamisen mahdollistamalla tukisi nuorten aikuisten liikkumista. Myös ohjatun toiminnan tarjoaminen näiden lajitoiveiden äärellä olisi kokeilemisen arvoista tulosten perusteella. Tietoisuus palveluista on heikkoa ja viestinnän kehittämien olisi täten avainasemassa. Toivottuja palveluita jopa jo tarjotaan, mutta palveluiden pariin ei selkeästi löydetä tai se, kenelle palvelut on suunnattu, ei ole kohderyhmällä selvillä. Viestintää voitaisiin kehittää yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa; joko tehostamalla suoraa viestintää tai kehittämällä viestintää yhdessä esimerkiksi ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa työelämäyhteistyönä.