Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Kasvatushygienian parantamisen vaikutus ripsiäispetopunkkien tuotantoon

Haake, Mari (2024)

 
Avaa tiedosto
Haake_Mari.pdf (2.974Mt)
Lataukset: 


Haake, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262019
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko ripsiäispetopunkkituotannon kasvatushygieniaa parantaa. Ripsiäispetopunkki on mikroskooppisen pieni hämähäkkieläin, jota käytetään muuan muassa ripsiäisten ja mansikkapunkkien biologiseen torjuntaan. Opinnäytetyön tilaajana on ripsiäispetopunkkeja sekä muita biologisen torjunnan tuotteita ja palveluita tarjoava yritys Biotus Oy. Biologisella torjunnalla vastataan yhteiskunnan ja kuluttajien kestävämmän maatalouden vaatimuksiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään ripsiäispetopunkki, sekä miten punkkeja tuotetaan. Petopunkkien kasvatusolosuhteet ovat optimaaliset myös monille mikrobeille, jotka voivat pahimmillaan johtaa tuotannon saastumiseen ja hävikin syntymiseen. Kasvatushygienian parantamiseksi etsitään ratkaisuja opinnäytetyön kokeellisesta osuudesta, jossa petopunkkien kasvatuksen riittävän kosteuden ylläpitämiseen käytetään veden asemasta vesikemikaaliseosta. Käytettäviä kemikaaleja olivat sitruunahappo, trinatriumfosfaatti sekä kaliumperoksimonosulfaatti.
Opinnäytetyön kokeellinen osuus kesti noin seitsemän viikkoa. Koejärjestelyissä kasvatettiin ripsiäispetopunkkeja rinnakkain neljässä eri kasvatuslinjassa. Kasvatuksia tehtiin rinnakkain kolmen kasvatuskierroksen ajan. Tavoitteena oli selvittää vaikuttaako kasvatuslinja petopunkkeihin tai niiden ravintona käytettäviin homepunkkeihin. Kokeellisessa osuudessa seuratiin myös kasvatuslinjan puhtautta sekä aistinvaraisesti, että testiliuskoilla.
Kahden ensimmäisen kasvatuskierroksen aikana petopunkkien määrissä ei ollut merkittävää negatiivista vaihtelua. Kolmannella kasvatuskierroksella petopunkkien määrä oli merkittävästi suurempi pelkkää vettä sisältävässä kontrollilinjassa. Lopullisiin tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kolmannella kierroksella ruokapunkkien määrä jäi kaikissa kasvatuksissa poikkeuksellisen mataliksi petopunkkeihin verrattuna. Trinatriumfosfaattiliuos säilyi puhtaimpana koko kasvatuksen ajan. Jatkossa petopunkkeja tulisi kasvattaa rinnakkain sekä kontrolli-, että trinatriumfosfaattiliuoksessa, jotta saadaan riittävästi tietoa siitä, soveltuuko liuos myös pitkällä aikavälillä petopunkkien kasvatukseen.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste