Hoitajalähtöisen sedaatio- ja vieroitusprotokollan käyttöönoton haasteet ja mahdollisuudet : kirjallisuuskatsaus lasten teho-osastolle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, millaisia kokemuksia hoitajalähtöisten sedaatio- ja vieroitusprotokollien käyttöönotosta on saatu. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa aiheesta Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ja Lasten ja nuorten teho-osaston henkilökunnalle ja laajentaa heidän ymmärrystään sedaatio- ja vieroitusprotokollan käyttöönottoon liittyvistä haasteista sekä mahdollisuuksista.

Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti EBSCOhost, Pubmed ja Medic -tietokannoista, ja aineistoksi valikoitui 15 englanninkielistä alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Hoitajalähtöisen sedaatio- ja vieroitusprotokollan käyttöönotosta saaduista kokemuksista muodostui kaksi pääluokkaa: 1) käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat tekijät, joita olivat esimerkiksi koulutus, henkilöstön yhteistyö ja prosessin hyvä suunnittelu ja 2) käyttöönoton antamat mahdollisuudet, joita olivat esimerkiksi hoidon sujuvuuden ja sedaation laadun paraneminen.

Hoitajalähtöisen sedaatio- ja vieroitusprotokollan käyttöönotto on pitkä prosessi, joka vaatii hyvää suunnittelua, mutta onnistuessaan sen vaikutus potilaiden hoitoon ja teho-osaston työyhteisöön voi olla hyvin merkityksellinen.

The purpose of this thesis was to investigate the experiences gained with implementing a nurse-driven sedation and withdrawal protocol using a descriptive literature review. The aim was to provide more information on the subject for the pediatric intensive care unit and the children and adolescent clinic staff of Tyks and to expand their understanding of the challenges and opportunities related to the introduction of sedation and withdrawal protocols. The data search was carried out systematically in the EBSCOhost, PubMed, and Medic databases, and 15 original studies in English were selected as the material, which were then analyzed using inductive content analysis. The experiences gained from implementing nurse-driven sedation and withdrawal protocols consisted of two main categories: 1) factors affecting the success of the implementation, such as training, staff cooperation, and good planning of the process, and 2) the opportunities provided by the implementation, such as the improvement of the flow of treatment and the quality of sedation. The implementation of a nurse-driven sedation and withdrawal protocol is a time-consuming process that requires careful planning, but if successful, its impact on patient care and the work community of the intensive care unit can be significant.