Mikrobiperäisten hajujen esiintyminen asunnoissa ja aistinvarainen havainnointi

Abstract

Suomessa on kaupparekisterin mukaan hieman alle 90 000 asunto-osakeyhtiötä. Näistä yli puolet on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Yksityisasuntojen sisäilmaongelmat ovat ongelma myös Helsingin kaupungissa. Sisäilman epäpuhtauksia ja niiden vaikutuksia terveyteen ei kokonaisuudessaan vielä ymmärretä, joten on erittäin vaikeaa määrittää sisäilmalle sopivaa laatutasoa. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia ja siten on monesti haastavaa saada rakennuksen sisäilmasto sellaiseksi, että kaikki kokisivat sen viihtyisäksi.

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei määrittele hajuhaitalle minkäänlaisia haitallisia pitoisuuksia. Kyseessä on asunnontarkastajan sekä haitasta kärsivän asukkaan subjektiivinen kokemus hajuhaitan olemassaolosta. Tässä työssä hajuilla tarkoitetaan mikrobiperäisiä hajuja.

Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkimalla selvittää sisäisten ja ulkoisten seikkojen vaikutusta mahdollisen terveyshaitan toteamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mikrobi- ja kosteusvaurioiden esiintymistä sekä niiden korjaustapoja haitan poistamiseksi. Työssä pohdittiin myös aiempien tutkimusten merkitystä haitan todentamisen helpottamiseksi sekä keinoja optimaalisen tarkastusajankohdan valintaan.

Tutkimusstrategiana tässä työssä käytettiin empiiristä tutkimusta eli tutkimus perustui tutkimuskohteiden havainnointiin ja mittaamiseen.

Tutkituista rakennuksista oli kerrostaloja 49 kpl eli 83 % ja rivitaloja 10 kpl eli 17 % kohteista. Terveyshaitta todettiin 13 kohteessa 59 tutkitusta kohteesta, joka on 22 % eli vain noin viidenneksessä tapauksista. Terveyshaitan toteamisprosentti ei ollut kovin iso, mutta se kuvastaa tilannetta asunnontarkastuksiin liittyen ympäristöpalveluissa. Ilmanvaihtotavasta ei voinut päätellä terveyshaitan todennäköisyyttä. Kosteusvauriot, jotka johtivat korjauskehotukseen, oli ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa.

Tulosten perusteella ei voi optimoida asunnontarkastuksen ajankohtaa, koska tuloksista voi päätellä, että terveyshaittoja on todettu eri sääolosuhteissa ja eri ilmanvaihdon kanssa sekä eri talotyypeissä, eikä haitan toteaminen siten ole riippuvainen mistään ulkoisesta tai sisäisestä olosuhteesta. Terveyshaittoja on myös todettu eri ikäisissä taloissa. Mikrobiperäinen haju tai kosteusvaurio ei myöskään paikannu mihinkään tiettyyn vuosikymmeneen enemmän kuin toiseen. Työn perusteella ei välttämättä ole helpompi todeta terveyshaittaa, vaikka aiempia tutkimuksia olisikin tehty; ne eivät aina ilmaise selkeää terveyshaittaa. Subjektiivinen terveyshaitan toteaminen tulee olemaan vaikeaa tulevaisuudessakin eikä siihen voida tehdä lakimuutosta sen subjektiivisuuden takia.