Konenäkömallidatan hyödyntäminen kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapidon suunnittelussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä konenäködatan hyödyntämistä kunnossapidon suunnittelussa ELY-keskusten ylläpitämillä kävely- ja pyöräilyväylillä. Opinnäytetyön pääpainona oli luoda prosessikuvaus prosessista ELY-keskusten päällystystöistä vastaaville asiantuntijoille, jossa kävely- ja pyöräilyväylien inventointi suoritetaan konenäköanalyysin avulla. Prosessikuvausta voivat asiantuntijat jatkossa hyödyntää työssään kävely- ja pyöräilyväyläverkoston kunnossapidon suunnittelussa sekä päällystys- ja korjauskohteiden valinnassa muiden työkalujen ohella. Opinnäytetyön tilaajana toimi AFRY Finland Oy ja tämä opinnäytetyö tehtiin Väyläviraston toimeksiannosta osana Väyläviraston T-OMHA-hanketta.

Työn pääasiallisena aineistona toimi vuonna 2023 kerätty aineisto Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ylläpitämiltä kävely- ja pyöräilyväyliltä. Aineisto kerättiin joukkoistamista hyödyntämällä ja analysoitiin konenäkömallin avulla. Työtä varten haastateltiin teiden kunnossapidon ammattilaisia YIT Vantaan maanteiden hoitourakasta, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksista sekä Väylävirastosta. Opinnäytetyössä määriteltiin kuntoluokitusten rajat eri kuntoluokille, jonka jälkeentarkasteltiin sopivia kunnossapitotoimenpiteitä eri kuntoluokille. Selvitettyjen kunnossapitotoimenpiteiden, opinnäytetyössä käytetyn konenäköanalysoidun aineiston sekä luotujen kuntoluokitusten, yhdistelysääntöjen sekä prosessikuvauksen avulla voitiin kehittää päällystys- ja korjausohjelmaehdotus Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kävely- ja pyöräilyväylille SirWay Oy:n kehittämää hallintajärjestelmää hyödyntäen.

Opinnäytetyössä selvitettiin myös konenäköanalyysin mahdollisuutta korvata nykyinen Väyläviraston visuaalisesti tuotettu kävely- ja pyöräilyväylien inventointi ja selviteltiin sopivaa mittausfrekvenssin pituutta inventoinnille. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella konenäköanalyysi on ollut käytössä jo Väyläviraston inventointien rinnalla ja ohjannut etenkin paikkausten kohdentamista. Kaikkien haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan konenäköanalyysi pystyi korvaamaan Väyläviraston visuaalisen inventoinnin. Johtopäätöksenä voidaan todeta konenäköanalyysiin perustuvan inventoinnin pystyvän korvaamaan Väyläviraston visuaalisen inventoinnin, ja mittausfrekvenssin sopivaksi pituudeksi nähtiin 1 vuosi tai 2 vuotta.