Tuulivoimalan gravitaatioperustuksen parametrinen optimointi
Kivioja, Eero (2024)
Kivioja, Eero
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401312254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401312254
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään maanvaraan perustettavien tuulivoimaperustusten mitoittamista ja niiden rakenteiden optimointi mahdollisuuksia algoritmi avusteisesti. Suunnittelu ja optimointi toteutetaan Eurokoodin ja kansainvälisen sähköteknisen komission suunnitteluohjeiden mukaan. Opinnäytetyössä ei ole tarkoitus luoda valmista laskentapohjaa perustuksen optimoinnille, vaan selvittää perusteet laskentapohjan toteutukselle.
Tuulivoimalan gravitaatioperustus rakennetaan pohjamaan päälle tehtävän maantäytön varaan. Gravitaatioperustukset ovat rakenteeltaan massiivisia betonirakenteita, joiden suuri vakauttava pystykuormitus kumoaa voimalalta tulevien kaatavien voimien vaikutuksen. Gravitaatioperustuksessa on oleellista, että perustukselle tulevat kuormat voidaan siirtää hallitusti maaperälle siten, että maaperän kantavuutta ja stabiliteettia ei ylitetä. Opinnäytetyössä ei tutkita maaperän parametreja tai kantavuuksia, vaan opinnäytetyössä käsitellään ainoastaan betonisen perustuksen mitoitusta ja optimointia.
Tuulivoimalasta perustukselle tulevista kuormista aiheutuu perustukselle pääasiassa kaatavia voimia, jotka muodostavat perustukseen veto- ja puristuskuormia. Kuormat hallitaan yleisesti perustuksen kokoa kasvattamalla ja betonissa olevan harjateräksen määrää kasvattamalla. Perustuksen suunnittelussa on mahdollista vaikuttaa betoni- ja teräsmateriaalien menekkiin muokkaamalla perustuksen poikkileikkauksen dimensioita. Paksuntamalla perustusta saadaan usein vähennettyä tarvittavan teräksen määrää, mutta samalla tämä lisää betonin menekkiä. Perustuksen liiallinen paksuntaminen ja halkaisijan pienentäminen johtavat jossain vaiheessa siihen, että maaperän kantavuus ylitetään ja perustus ei ole enää stabiili.
Tuulivoimala kokee käyttöikänsä aikana useita erilaisia kuormitussyklejä, jotka aiheuttavat väsymistä perustuksen rakenteissa. Tuulivoimaperustuksen mitoituksessa on edellä mainitusta syystä tarkasteltava myös rakenteiden väsymiskestävyys.
Optimoinnilla pyritään hakemaan mahdollisimman kustannustehokas perustuksen poikkileikkaus siten, että mitoitukseen liittyvät ohjeistukset täyttyvät. Mahdollisuuksien mukaan optimoinnin vertailuperusteeksi voidaan myös asettaa muita oletuksia kuin kustannus, kuten esimerkiksi materiaalien ilmastovaikutukset.
Tuulivoimalan gravitaatioperustus rakennetaan pohjamaan päälle tehtävän maantäytön varaan. Gravitaatioperustukset ovat rakenteeltaan massiivisia betonirakenteita, joiden suuri vakauttava pystykuormitus kumoaa voimalalta tulevien kaatavien voimien vaikutuksen. Gravitaatioperustuksessa on oleellista, että perustukselle tulevat kuormat voidaan siirtää hallitusti maaperälle siten, että maaperän kantavuutta ja stabiliteettia ei ylitetä. Opinnäytetyössä ei tutkita maaperän parametreja tai kantavuuksia, vaan opinnäytetyössä käsitellään ainoastaan betonisen perustuksen mitoitusta ja optimointia.
Tuulivoimalasta perustukselle tulevista kuormista aiheutuu perustukselle pääasiassa kaatavia voimia, jotka muodostavat perustukseen veto- ja puristuskuormia. Kuormat hallitaan yleisesti perustuksen kokoa kasvattamalla ja betonissa olevan harjateräksen määrää kasvattamalla. Perustuksen suunnittelussa on mahdollista vaikuttaa betoni- ja teräsmateriaalien menekkiin muokkaamalla perustuksen poikkileikkauksen dimensioita. Paksuntamalla perustusta saadaan usein vähennettyä tarvittavan teräksen määrää, mutta samalla tämä lisää betonin menekkiä. Perustuksen liiallinen paksuntaminen ja halkaisijan pienentäminen johtavat jossain vaiheessa siihen, että maaperän kantavuus ylitetään ja perustus ei ole enää stabiili.
Tuulivoimala kokee käyttöikänsä aikana useita erilaisia kuormitussyklejä, jotka aiheuttavat väsymistä perustuksen rakenteissa. Tuulivoimaperustuksen mitoituksessa on edellä mainitusta syystä tarkasteltava myös rakenteiden väsymiskestävyys.
Optimoinnilla pyritään hakemaan mahdollisimman kustannustehokas perustuksen poikkileikkaus siten, että mitoitukseen liittyvät ohjeistukset täyttyvät. Mahdollisuuksien mukaan optimoinnin vertailuperusteeksi voidaan myös asettaa muita oletuksia kuin kustannus, kuten esimerkiksi materiaalien ilmastovaikutukset.
