Sisäisen digimaturiteetin kasvattaminen julkishallinnossa
Salonen, Susanna (2024)
Salonen, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022420
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Verohallinnon sisäisen digimaturiteetin taso. Ennen mittausta selvitettiin jo olemassa olevia digimaturiteettimalleja, sekä tehtiin johtopäätös siitä, mitä eri digimaturiteettimallien mittauskategorioita voidaan mitata organisaation sisäisen toiminnan kautta. Tämän lisäksi selvitettiin mistä Verohallinnon digitalisaatiokehittämisen strategia koostuu ja miten EU-tasoinen digikompassi vaikuttaa Verohallinnon kehittämiskokonaisuuksien valintaan.
Mitattavaksi joukoksi otettiin verotusyksikön asiakasrajapinnassa työskentelevät virkailijat, joiden digimaturiteetin katsotaan olevan tärkeää siksi, että asiakasrajapinnassa voidaan vaikuttaa sekä Verohallinnolta asiakkaaseen päin, että asiakkaan suunnasta Verohallinnon kehitystoimintaa päin. Verrokkiryhmäksi otettiin asiakkuusyksikön työntekijöitä. Verrokkiryhmän avulla haluttiin varmistaa, onko sisäisessä digimaturiteetissa eroja riippuen siitä, missä yksikössä töitä tekee. Taustakysymyksiksi valittiin vastaajan työsuhteen kesto, sekä oma arvio omasta digitalisaatio-osaamisesta
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajan taustayksiköllä, työsuhteen kestolla ja omalla digitalisaatio-osaamisella oli vain vähäistä vaikutusta vastauksiin ja mittaustulokset ovat yleistettävissä koko vastaajaryhmään. Verohallinnon sisäisen digimaturiteetin todettiin olevan keskitasoa viiden tason mittaustuloksissa. Verohallinnon sisäinen digimaturiteetti on tasolla 3 – Konkari.
Tutkimus on toistettavissa koko Verohallinnon henkilöstölle, mutta se voidaan toteuttaa myös muissa suomalaisissa organisaatioissa, jotka haluavat mitata sisäistä digimaturiteettitasoa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen.
Tämän tutkimuksen aikana tehty mittaustapa on tapa tutkia, kulkeeko organisaation sisäinen ja ulkoinen digimaturiteetti tasapainossa eteenpäin, eli onko henkilöstö ja sen tarpeet huomioitu kehittämistyössä ja pyrkimyksessä kohti digitaalista transformaatiota. Sisäisen digimaturiteetin mittaus ei siis yksin riitä, vaan tarvitsee rinnalleen arvion myös ulkoisesta digimaturiteetista.
Mitattavaksi joukoksi otettiin verotusyksikön asiakasrajapinnassa työskentelevät virkailijat, joiden digimaturiteetin katsotaan olevan tärkeää siksi, että asiakasrajapinnassa voidaan vaikuttaa sekä Verohallinnolta asiakkaaseen päin, että asiakkaan suunnasta Verohallinnon kehitystoimintaa päin. Verrokkiryhmäksi otettiin asiakkuusyksikön työntekijöitä. Verrokkiryhmän avulla haluttiin varmistaa, onko sisäisessä digimaturiteetissa eroja riippuen siitä, missä yksikössä töitä tekee. Taustakysymyksiksi valittiin vastaajan työsuhteen kesto, sekä oma arvio omasta digitalisaatio-osaamisesta
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajan taustayksiköllä, työsuhteen kestolla ja omalla digitalisaatio-osaamisella oli vain vähäistä vaikutusta vastauksiin ja mittaustulokset ovat yleistettävissä koko vastaajaryhmään. Verohallinnon sisäisen digimaturiteetin todettiin olevan keskitasoa viiden tason mittaustuloksissa. Verohallinnon sisäinen digimaturiteetti on tasolla 3 – Konkari.
Tutkimus on toistettavissa koko Verohallinnon henkilöstölle, mutta se voidaan toteuttaa myös muissa suomalaisissa organisaatioissa, jotka haluavat mitata sisäistä digimaturiteettitasoa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen.
Tämän tutkimuksen aikana tehty mittaustapa on tapa tutkia, kulkeeko organisaation sisäinen ja ulkoinen digimaturiteetti tasapainossa eteenpäin, eli onko henkilöstö ja sen tarpeet huomioitu kehittämistyössä ja pyrkimyksessä kohti digitaalista transformaatiota. Sisäisen digimaturiteetin mittaus ei siis yksin riitä, vaan tarvitsee rinnalleen arvion myös ulkoisesta digimaturiteetista.