Qfield-sovelluksen käyttömahdollisuudet liikennealan maastokartoituksissa ja tiedonhallinnassa
Käyhkö, Markus (2024)
Käyhkö, Markus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022436
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Qfield-sovellusta maastokartoituksissa liikennesuunnittelun näkökulmasta ja tarkastella sovelluksen hyviä ja kehitettäviä puolia. Sivuavana aiheen tutkittiin QGIS-ohjelmistoa kahdesta näkökulmasta: QGIS-ohjelmistolla tehtävissä olevat toiminnot, joilla voi helpottaa Qfieldillä työskentelyä maastossa sekä QGISin käyttömahdollisuudet tiedonhallinnan näkökulmasta. Opinnäytetyön on tilannut Kuopion kaupungin kunnossapidon yksikkö ja pienemmässä määrin rakentamisen yksikkö. Opinnäytetyön taustalla on selvitys kaupungin katualueiden ylläpitojärjestelmän päivittämisestä ja vaihtoehtoja uudelle järjestelmälle on useita. QGIS-ympäristö on yksi näistä ja tästä opinnäytetyöstä saatuja johtopäätöksiä käytetään apuna uuden ylläpitojärjestelmän valitsemisessa.
Opinnäytetyön aikana toteutettiin kaksi eri suuruusluokan maastokartoitusta, joista saatua omaa käyttäjäkokemusta käytettiin Qfield-sovelluksen arviointiin. Näiden lisäksi tehtiin myös pienempiä yksittäisiä testejä, joissa tutkittiin sovelluksen ominaisuuksia, joita ei syystä tai toisesta keretty tutkia maastokartoitusten aikana. Arvioitavat asiat Qfield-sovelluksesta olivat käyttöliittymän helppokäyttöisyys, ulkonäkö, paikannus, tiedonsiirto laitteiden välillä ja tietoturva.
Qfield-sovelluksen käyttöliittymän todettiin olevan yksinkertainen ja intuitiivinen käyttää, uuden tiedon digitoinnissa havaittiin kuitenkin olevan yksi bugi. Sovelluksen ulkonäön havaittiin olevan kiinni siitä, millainen tiedosto siihen on siirretty QGISin puolelta. Qfieldissä huomattiin, että sovelluksessa on mahdollista esittää nykyinen sijainti karttapohjalla laitteen omalla paikannusjärjestelmällä tai yhdistämällä ulkoiseen antenniin. Qfieldissä havaittiin myös olevan useita paikannukseen liittyen olevia avustavia toimintoja. Tiedonsiirrossa havaittiin olevan bugi, jossa tietyssä tilanteessa projektitiedosto ei siirtynyt oikein laitteiden välillä. Qfieldissä havaittiin olevan mahdollista suojata projektitiedosto salasanalla ja kaksivaiheisella tunnistautumisella, mutta tätä varten piti tehdä sopiva tiedosto QGISissä.
Qfieldin hyvät ja kehitettävät puolet listattiin samaan taulukkoon. Näiden lisäksi havaittiin tiettyjä asioita, joissa organisaation lähtökohdat määrittävät sen, kumpaan ne menevät. Näistä merkittävimmäksi huomattiin nykyisen henkilökunnan QGIS-tietotaidon taso, sillä QGIS-perusosaamisen todettiin olevan merkittävä tekijä Qfieldin käytettävyydessä. Tiedonhallinnan osalta huomattiin, että QGIS hyväksyy monia eri tiedostomuotoja, jonka ansiosta ohjelmisto soveltuu monenlaisen eri tiedon käsittelyyn. Lisäksi ohjelmistossa on liikennesuunnittelun kannalta positiivisia visuaalisia puolia, joiden havaittiin helpottavat tiedon hahmottamista. Qfieldin havaittiin soveltuvan erityisesti liikenneinfrastruktuurin nykytilan tarkastukseen.
Opinnäytetyön aikana toteutettiin kaksi eri suuruusluokan maastokartoitusta, joista saatua omaa käyttäjäkokemusta käytettiin Qfield-sovelluksen arviointiin. Näiden lisäksi tehtiin myös pienempiä yksittäisiä testejä, joissa tutkittiin sovelluksen ominaisuuksia, joita ei syystä tai toisesta keretty tutkia maastokartoitusten aikana. Arvioitavat asiat Qfield-sovelluksesta olivat käyttöliittymän helppokäyttöisyys, ulkonäkö, paikannus, tiedonsiirto laitteiden välillä ja tietoturva.
Qfield-sovelluksen käyttöliittymän todettiin olevan yksinkertainen ja intuitiivinen käyttää, uuden tiedon digitoinnissa havaittiin kuitenkin olevan yksi bugi. Sovelluksen ulkonäön havaittiin olevan kiinni siitä, millainen tiedosto siihen on siirretty QGISin puolelta. Qfieldissä huomattiin, että sovelluksessa on mahdollista esittää nykyinen sijainti karttapohjalla laitteen omalla paikannusjärjestelmällä tai yhdistämällä ulkoiseen antenniin. Qfieldissä havaittiin myös olevan useita paikannukseen liittyen olevia avustavia toimintoja. Tiedonsiirrossa havaittiin olevan bugi, jossa tietyssä tilanteessa projektitiedosto ei siirtynyt oikein laitteiden välillä. Qfieldissä havaittiin olevan mahdollista suojata projektitiedosto salasanalla ja kaksivaiheisella tunnistautumisella, mutta tätä varten piti tehdä sopiva tiedosto QGISissä.
Qfieldin hyvät ja kehitettävät puolet listattiin samaan taulukkoon. Näiden lisäksi havaittiin tiettyjä asioita, joissa organisaation lähtökohdat määrittävät sen, kumpaan ne menevät. Näistä merkittävimmäksi huomattiin nykyisen henkilökunnan QGIS-tietotaidon taso, sillä QGIS-perusosaamisen todettiin olevan merkittävä tekijä Qfieldin käytettävyydessä. Tiedonhallinnan osalta huomattiin, että QGIS hyväksyy monia eri tiedostomuotoja, jonka ansiosta ohjelmisto soveltuu monenlaisen eri tiedon käsittelyyn. Lisäksi ohjelmistossa on liikennesuunnittelun kannalta positiivisia visuaalisia puolia, joiden havaittiin helpottavat tiedon hahmottamista. Qfieldin havaittiin soveltuvan erityisesti liikenneinfrastruktuurin nykytilan tarkastukseen.