Lapin sovittelutoimiston ja Lapin poliisilaitoksen yhteistyö ja sen kehittäminen
Toivainen, Sanna-Riikka (2023)
Toivainen, Sanna-Riikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402052481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402052481
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lapin sovittelutoimiston ja Lapin poliisilaitoksen rikostutkijoiden yhteistyön nykytilaa ja yhteistyön toimintatapoja sekä selvittää, miten yhteistyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi niin, että sovittelualoitteiden määrää saataisiin nostettua. Tavoitteena oli kartoittaa, miten yhteistyö toimii, miten yhteistyötä voisi kehittää ja sovittelutietoisuutta lisätä poliisin rikostutkijoiden keskuudessa, jotta asiakkaat saavat halutessaan tarvitsemaansa, riittävää ja oikea-aikaista, lakisääteistä sovittelupalvelua asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselyllä Webropol-ohjelman avulla, joka lähetettiin 27 rikostutkijalle ja näiden lisäksi valvonta- ja hälytystoiminnassa oleville poliiseille, joiden lukumäärästä ei anneta tietoa julki. Kyselyyn vastasi 7 rikostutkijaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan yhteistyö toimii. Rikostutkijoiden keskuudessa oli kuitenkin tietämättömyyttä sovitteluprosessista ja sen etenemisestä. Saatuja tuloksia sekä teoriatietoa hyödynnettiin Lapin sovittelutoimiston ja Lapin poliisilaitoksen yhteistyön kehittämissuunnitelmassa. Kehittämistoiminta toteutettiin kahdessa eri tutkinnanjohtajien palaverissa. Osallistujat kokivat kehittämissuunnitelman olevan selkeä ja käytännön läheinen. Yhteistyön kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön keväällä 2024 tämän opinnäytetyöprosessin jälkeen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä oli, että sovittelutietoisuutta tulee lisätä rikostutkijoille monipuolisesti eri toimintojen avulla ja uudet tutkijat perehdytetään sovitteluun mahdollisimman pian työsuhteen alkaessa. Yhteistyön tulee olla jatkuvaa, pitkäjänteistä ja tuloksellista. Sovittelutoimiston henkilöstön käyntejä 2. kenttäjohtoalueen poliisilaitoksella lisätään, jotta aloitteita saadaan enemmän ja nopeammin sovittelutoimistoon. Yhteistyön kehittämissuunnitelma on hyödynnettävissä oleva, ja sitä voidaan siirtää ja muokata muihin sovittelutoimistoihin sekä poliisilaitoksiin sopivalla tavalla.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselyllä Webropol-ohjelman avulla, joka lähetettiin 27 rikostutkijalle ja näiden lisäksi valvonta- ja hälytystoiminnassa oleville poliiseille, joiden lukumäärästä ei anneta tietoa julki. Kyselyyn vastasi 7 rikostutkijaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan yhteistyö toimii. Rikostutkijoiden keskuudessa oli kuitenkin tietämättömyyttä sovitteluprosessista ja sen etenemisestä. Saatuja tuloksia sekä teoriatietoa hyödynnettiin Lapin sovittelutoimiston ja Lapin poliisilaitoksen yhteistyön kehittämissuunnitelmassa. Kehittämistoiminta toteutettiin kahdessa eri tutkinnanjohtajien palaverissa. Osallistujat kokivat kehittämissuunnitelman olevan selkeä ja käytännön läheinen. Yhteistyön kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön keväällä 2024 tämän opinnäytetyöprosessin jälkeen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä oli, että sovittelutietoisuutta tulee lisätä rikostutkijoille monipuolisesti eri toimintojen avulla ja uudet tutkijat perehdytetään sovitteluun mahdollisimman pian työsuhteen alkaessa. Yhteistyön tulee olla jatkuvaa, pitkäjänteistä ja tuloksellista. Sovittelutoimiston henkilöstön käyntejä 2. kenttäjohtoalueen poliisilaitoksella lisätään, jotta aloitteita saadaan enemmän ja nopeammin sovittelutoimistoon. Yhteistyön kehittämissuunnitelma on hyödynnettävissä oleva, ja sitä voidaan siirtää ja muokata muihin sovittelutoimistoihin sekä poliisilaitoksiin sopivalla tavalla.
