Kohti rahastoivaa eläkejärjestelmää: vertaileva tutkimus Suomen ja Ruotsin eläkejärjestelmistä

Abstract

Eläkejärjestelmä ja sen kestävyys ovat jatkuvasti ajankohtaisia aiheita Suomessa. Väestön ikääntyessä ja väestöpyramidin kääntyessä päälaelleen monet ovat huolissaan järjestelmän tulevaisuudesta sekä omasta eläketurvastaan. Tämä opinnäytetyö on vertaileva tutkimus Suomen ja Ruotsin eläkejärjestelmistä. Työn tavoitteena on antaa kuva Suomen järjestelmän tuotosta ja tehokkuudesta sekä verrata sitä Ruotsin rahastoeläkejärjestelmään. Tutkimuksessa esitetyn aineiston perusteella pyritään tekemään ehdotuksia siitä, mihin suuntaan Suomessa eläkejärjestelmää tulisi kehittää.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys antaa lukijalle kuvan eläkejärjestelmien toiminnasta Suomessa ja Ruotsissa sekä siitä, miten ne eroavat toisistaan. Sen lisäksi perehdytään rahastoinnin yleisiin periaatteisiin ja siihen, minkälainen sijoitusinstrumentti rahasto on. Neljännessä luvussa avataan tietoperusta rahastoinnista osana eläkejärjestelmää.

Tutkimus on kvalitatiivinen, joskin siinä käytetään runsaasti numeerista dataa. Kvalitatiivinen lähestymistapa on tarpeen, sillä tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää monimutkaista kokonaisuutta ja tehdä johtopäätöksiä kerätyn aineiston pohjalta. Tutkimuksen aineistona on käytetty Eläketurvakeskuksen raportteja, Ruotsin eläkeviranomaisten omia lukuja sekä aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Suomen eläkejärjestelmän tuotto on selvitetty vuonna 1940 syntyneestä ikäluokasta lähtien. Järjestelmän tuotto on laskettu käyttämällä sisäisen tuoton menetelmää. Ruotsin osalta tutkimus on rajattu rahastoeläkejärjestelmään. Sen tuottoa on tarkasteltu Ruotsin eläkeviranomaisten raporttien pohjalta. Tarkastelujakso on 2000-luvun alusta tähän päivään. Tulevaisuuden osalta tutkimus tarjoaa ennusteita eri tuottoskenaarioissa.

Tutkimustulokset johtavat päätelmään, että Suomen eläkejärjestelmä on melko heikosti tuottava, varsinkin nuoremmalle väestölle, ja että siihen tulee jatkossa kohdistumaan yhä suurempaa kehittämispainetta. Ruotsin rahastoeläkejärjestelmä on tarkasteluajanjaksolla tuottanut hyvin, joskin vielä järjestelmän nuoren iän vuoksi on vaikea ennakoida sen lopullista vaikutusta ruotsalaisten eläketurvaan. Tutkimuksen tarjoamien tulevaisuuden ennusteiden perusteella voidaan kuitenkin pitää kohtuullisen todennäköisenä, että rahastoinnin osuutta olisi Suomessakin syytä lisätä.