Äidin psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen ja tukeminen synnytyksen jälkeen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttavat synnyttäneen äidin psyykkiseen hyvinvointiin ja miten sitä voisi parhaiten tukea terveydenhuollon ammattilaisten toimesta synnytyksen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena on tuoda ajantasaista tietoa äidin psyykkisen hyvinvoinnin huomioinnista ja tukemisesta sekä näin ollen kehittää hoitotyötä.

Teoriaosuudessa käy ilmi, miten moni asia vaikuttaa synnytyksen jälkeiseen psyykkiseen hyvinvointiin ja mikä merkitys on esimerkiksi kumppanilla äidin tukemisessa heti synnytyksen jälkeen sekä kotiin lähtiessä. Sairaanhoitajan tärkeänä tehtävänä on tarkkailla mahdollisia riskitekijöitä ja jo olemassa olevia oireita, jotka saattavat viitata synnytyksen jälkeiseen masennukseen sekä puuttua niihin ajoissa. Aiheesta on tärkeä puhua perheen kanssa, jotta he osaavat itsekin kotona ollessaan huomioida mahdollisia viitteitä masennukseen. Hoitajan on tärkeä luoda luottamussuhde vanhempiin, jolloin asiasta on helpompi puhua täysin rehellisesti.

Tuloksissa korostui rakenteellisten tekijöiden ja terveydenhuollon ammattilaisiin liittyvien tekijöiden vaikutus äidin psyykkiseen hyvinvointiin. Myös kumppanin sekä itsehoidon roolit tunnistettiin tuloksissa. Opinnäytetyön johtopäätöksenä moni tekijä vaikuttaa äidin psyykkiseen hyvinvointiin. Minkään yksittäisen tekijän ei voida olettaa suoraan johtavan esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta mikään yksittäinen tekijä ei välttämättä yksinään riitä suojelemaankaan äitejä psyykkisen hyvinvoinnin haasteilta synnytyksen jälkeen.

Kirjallisuuskatsauksessa käytetyistä lähteistä suuri osa oli ulkomaisia, joten äitien psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen tilannetta olisi hyvä tutkia Suomessa suomalaisen palvelujärjestelmä puitteissa. Lisäksi äitien itsehoidosta oli tehty vain yksittäisiä tutkimuksia. Aihetta olisi hyödyllistä tutkia laajemmin ja tarkemmin.

The purpose of the thesis was to gather information on how to support mother's psychological well-being by the healthcare staff after birth. The aim was to gain up-to-date information on the consideration and support of maternal psychological well-being and use this information to develop nursing practice.

While working on the thesis, it has been noticed that mental health is an important part of a person's holistic health and well-being. Even today, there is still a lot of stigma and disparagement associated with mental health problems, which the thesis wanted to remove by making the issue more visible. It is hoped that the literature review will create new perspectives and ways of working in the field of nursing.

The method used in the thesis is a literature review. The literature for the thesis was sourced from databases such as Cinahl, Medic, Psycinfo and PubMed. A total of 11 research articles were included in review. Data-driven content analysis was used in the materials of the studies.

The results highlighted the impact of structural and professional factors on maternal mental well-being. The roles of the partner and self-care practices were also identified in the results. The thesis concludes that many factors influence maternal mental well-being. No single factor can be expected to directly lead to, for example, post-natal depression, but no single factor is necessarily sufficient to protect mothers from the challenges of post-natal mental well-being.

As most sources utilized in the literature review were international, a focused examination of support for maternal mental well-being within the Finnish service system would be beneficial. In addition, there were only isolated studies on maternal self-care. More extensive and detailed research on this topic would be useful.