Nuorisokodin hyvät käytännöt ja työmenetelmät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa nuorisokodin hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä sijaishuollon eri vaiheissa. Vaiheet jakaantuvat opinnäytetyössä tulovaiheeseen, asettumisvaiheeseen, kasvamiseen yksikössä ja sijoituksen päättymiseen. Lisäksi tarkastellaan erityisosaamista ja kehittämistarpeita nuorisokodissa. Työssä haastateltiin Nuorisokoti Valokki Oy:n neljää työntekijää ja tulokset muodostuvat heidän kertomusten pohjalta. Teoriaosuudessa on käsitelty sijaishuoltoa lastensuojelulaissa, sijaishuoltoa ja sen asemaa yhteiskunnassa sekä lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä.

Tuloksissa hyvät käytännöt luokiteltiin sijaishuollon vaiheiden mukaan, näistä muodostettiin käsitteet kuvaamaan kunkin vaiheen käytäntöjä. Käytännöt keskittyivät valmistautumiseen, asettumisen tukemiseen, arjen sujuvuuteen sekä jatkuvuuteen. Työmenetelmiä haastattelujen perusteella muodostui yhteensä seitsemän. Näitä olivat vuorovaikutuksellinen tukeminen, omaohjaajuus, tavoitteellisuus, ratkaisukeskeisyys, toiminnallisuus, perhekeskeisyys ja kumppanuus ja elämänjana-tyyppinen työskentely. Omaohjaajuuteen kuuluivat tunnetyöskentely ja kotikäynnit. Erityisosaamiseksi muodostuivat toimiva lapsi - ja perhe-työ, neuropsykiatrinen valmennus, voimaannuttava valokuvaus, NLP ja EURO-ADAD. Erityisosaamista hyödynnettiin työskentelyn tukena, ottamalla otteita menetelmistä ja käyttämällä sitä ammatillisuuden tukena. Kehittämisnäkökulmia olivat työvälinekoulutukset ja jokaisen vastuu ammatillisesta kehittymisestä. Työparityöskentelyn oli nähty toimivana käytäntönä ja sitä kaivattiin takaisin työhön.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimustehtäviä olivat 1) Millaisia hyviä käytäntöjä ja työmenetelmiä nuorisokodissa on 2) Miten erityisosaamista käytetään 3) Millaisia kehittämistarpeita haasteltavat tuovat esille?

The purpose of this thesis was to found good practices and working methods that are used in child welfare institution. Practices and working methods were classified by periods of alternative care (arrival, settle down, growing up and ending of placement). In addition, a goal was to found need to development and how special knowledge was used. In this thesis were interviewed four employees from Valokki Oy. In researches and literature was introduced alternative care in child welfare law, alternative care and its place in the society and working in child welfare institution.

Good practices were conceptualized in four periods. Those were preparation, to support settling down, fluency of everyday and continuity. There were found seven working methods. Those were support by methods of interaction, personal care-giving, working is target-oriented, focusing to the solutions, using action, family-oriented work and construct line of the life. Working with feelings and home visits were also used as part of the personal care-giving work. Interviewees had extra educations; those were workable child and family- work, empowerment with the help of photographing, Neuro-Linguistic Programming (NLP), neuropsychological training and EURO-ADAD. They used extra educations as support of the work by taking pieces from methods and using methods as support of professionalism. The interviewees wanted to have more education so they could use tools better. Development of professionalism was also important. Working with partner was also found important.

This thesis is qualitative research. The research material was collected with a focused interwiev. Research exercises were 1) What kind of good practices and working methods there are used in child welfare institution 2) How extra educations are used and 3) What kinds of needs of development there are?