Lonkkamurtumapotilaan kivunhoito
Ikonen, Henni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Lonkkamurtuma on varsin yleinen vamma, 2000-luvulla lonkkamurtumien määrä on kasvanut noin 3800 murtumasta 4800 murtumaan vuodessa. Lonkkamurtuma heikentää liikunta- ja toimintakykyä ja lisää avuntarvetta, siihen liittyy myös suuri kuolleisuuden riski. Hyvä kivunhoito mahdollistaa varhaisen liikkeellelähdön leikkauksen jälkeen, vähentää komplikaatioiden riskiä esimerkiksi sydän- ja verenkiertohaittoja, lyhentää sairaalassaoloaikaa ja vähentää hoidon kokonaiskustannuksia, estää kivun pitkittymistä ja vähentää potilaan stressiä ja ahdistusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoa sairaalassa, millaisia keinoja kivunhoitoon on ja millaisia eri tekijöitä potilasryhmän kivunhoitoon liittyy. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan sekä hoitotyön opiskelijoiden tietoutta lonkkamurtumapotilaan kivun hoidosta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia keinoja lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoon on ja millaisia eri tekijöitä potilasryhmän kivunhoitoon liittyy?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti hoito- ja terveystieteellisistä tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic-, CINAHL-, Medline- sekä Pubmed-tietokannat. Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusta, joista yksi oli kotimainen ja loput neljä kansainvälisiä, kaikki englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineisto suomennettiin ja etsittiin alkuperäisilmauksia, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Alku-peräisilmaukset pelkistettiin ja luokiteltiin ala- ja yläluokkiin, joista muodostui yksi pääluokka.
Tutkimustuloksiin nousi esille kolme luokkaa: lääkkeellinen kivunhoito, lääkkeetön kivunhoito sekä muut vaikuttavat tekijät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoon on sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja. Potilasryhmän kivunhoitoon saattaa liittyä myös muita vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi delirium, kognitiiviset puutteet ja nielemisvaikeus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoa sairaalassa, millaisia keinoja kivunhoitoon on ja millaisia eri tekijöitä potilasryhmän kivunhoitoon liittyy. Tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan sekä hoitotyön opiskelijoiden tietoutta lonkkamurtumapotilaan kivun hoidosta. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia keinoja lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoon on ja millaisia eri tekijöitä potilasryhmän kivunhoitoon liittyy?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti hoito- ja terveystieteellisistä tietokannoista. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic-, CINAHL-, Medline- sekä Pubmed-tietokannat. Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusta, joista yksi oli kotimainen ja loput neljä kansainvälisiä, kaikki englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa aineisto suomennettiin ja etsittiin alkuperäisilmauksia, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Alku-peräisilmaukset pelkistettiin ja luokiteltiin ala- ja yläluokkiin, joista muodostui yksi pääluokka.
Tutkimustuloksiin nousi esille kolme luokkaa: lääkkeellinen kivunhoito, lääkkeetön kivunhoito sekä muut vaikuttavat tekijät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lonkkamurtumapotilaan kivunhoitoon on sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja. Potilasryhmän kivunhoitoon saattaa liittyä myös muita vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi delirium, kognitiiviset puutteet ja nielemisvaikeus.