Vanhempien kokemuksia 1-5-vuotiaan lapsen kuumeen hoidosta kotona
Leinonen, Anu; Mäkelä, Henna (2024)
Leinonen, Anu
Mäkelä, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402122814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402122814
Tiivistelmä
Kuume on luonnollinen elimistön immuunipuolustuksen reaktio infektiota vastaan, mutta se saattaa aiheut taa lasten vanhemmissa huolta ja pelkoa. 1–5-vuotiaat lapset sairastavat vuoden aikana monta flunssaa,
joihin liittyy usein ylähengitystieoireita sekä kuumetta. Lapsen kuume on useimmiten turvallista hoitaa ko tona ja oikean kotihoidon avulla lapsi toipuu nopeasti. Toisinaan vanhemmat tarvitsevat ohjausta hoitaak seen kuumeista lasta kotona ja he ottavat puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon kysyäkseen neuvoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla
on lapsen kuumeen hoidosta kotona ja millaista ohjausta he kokevat tarvitsevansa kuumeisen lapsen hoita miseen kotona. Tavoitteena on, että kootun tiedon avulla sairaanhoitajat ja hoitotyön opiskelijat voivat ke hittää omaa toimintaansa ohjatessaan kuumeisen lapsen vanhempia. Opinnäytetyö toteutettiin kuvaile vana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka
analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että osalla vanhemmista oli puutteelliset tiedot lapsen kuumeesta ja sen hoitamisesta.
Osa vanhemmista koki saamansa ohjauksen ristiriitaiseksi tai puutteelliseksi. Vanhempien kokemuksissa oli
jonkin verran eriäväisyyksiä teoreettisen viitekehityksen kanssa. Vanhempien kuumeeseen liittyvän tietou den ja vanhempien koulutustason sekä vanhempien saaman ohjauksen välillä havaittiin yhteys. Matalam min koulutetuilla vanhemmilla ja niillä vanhemmilla, jotka eivät olleet saaneet riittävää ohjausta, oli muita
vanhempia puutteellisemmat tiedot lapsen kuumeesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhemmat tarvitsevat sosioekonomisesta asemasta huolimatta lisä tietoa kuumeesta, sen mittaamisesta, kuumeen hoitamisesta sekä kuumeeseen liittyvästä lääkehoidosta.
Tietoa tulee olla saatavilla luotettavista lähteistä ja tässä ohjauksen merkitys korostuu. Vanhempien huoli
lapsen terveydestä on otettava vakavasti eikä heidän tunteitaan pidä vähätellä. Opinnäytetyön aineisto
koostui kansainvälisistä tutkimuksista, joten opinnäytetyön tuloksiin vaikutti tutkimusten kulttuurisidonnai suus. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää kokemuksia lapsen kuumeen hoitamisesta Suomessa, jotta
saataisiin ajantasaista tietoa ohjauksen laadusta ja määrästä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.
joihin liittyy usein ylähengitystieoireita sekä kuumetta. Lapsen kuume on useimmiten turvallista hoitaa ko tona ja oikean kotihoidon avulla lapsi toipuu nopeasti. Toisinaan vanhemmat tarvitsevat ohjausta hoitaak seen kuumeista lasta kotona ja he ottavat puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon kysyäkseen neuvoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla
on lapsen kuumeen hoidosta kotona ja millaista ohjausta he kokevat tarvitsevansa kuumeisen lapsen hoita miseen kotona. Tavoitteena on, että kootun tiedon avulla sairaanhoitajat ja hoitotyön opiskelijat voivat ke hittää omaa toimintaansa ohjatessaan kuumeisen lapsen vanhempia. Opinnäytetyö toteutettiin kuvaile vana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka
analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että osalla vanhemmista oli puutteelliset tiedot lapsen kuumeesta ja sen hoitamisesta.
Osa vanhemmista koki saamansa ohjauksen ristiriitaiseksi tai puutteelliseksi. Vanhempien kokemuksissa oli
jonkin verran eriäväisyyksiä teoreettisen viitekehityksen kanssa. Vanhempien kuumeeseen liittyvän tietou den ja vanhempien koulutustason sekä vanhempien saaman ohjauksen välillä havaittiin yhteys. Matalam min koulutetuilla vanhemmilla ja niillä vanhemmilla, jotka eivät olleet saaneet riittävää ohjausta, oli muita
vanhempia puutteellisemmat tiedot lapsen kuumeesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhemmat tarvitsevat sosioekonomisesta asemasta huolimatta lisä tietoa kuumeesta, sen mittaamisesta, kuumeen hoitamisesta sekä kuumeeseen liittyvästä lääkehoidosta.
Tietoa tulee olla saatavilla luotettavista lähteistä ja tässä ohjauksen merkitys korostuu. Vanhempien huoli
lapsen terveydestä on otettava vakavasti eikä heidän tunteitaan pidä vähätellä. Opinnäytetyön aineisto
koostui kansainvälisistä tutkimuksista, joten opinnäytetyön tuloksiin vaikutti tutkimusten kulttuurisidonnai suus. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää kokemuksia lapsen kuumeen hoitamisesta Suomessa, jotta
saataisiin ajantasaista tietoa ohjauksen laadusta ja määrästä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.