Hyvinvointialueuudistus haastaa johtamiskulttuurin: ylimmän johdon näkemykset johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittämisestä Keski-Suomen hyvinvointialueella

Abstract

Suomen historian suurin julkisen sektorin hallintouudistus toi mukanaan myös tarpeen kehittää johtamisjärjestelmää, johtamista ja johtamiskulttuuria. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millainen johtamiskulttuuri on muodostumassa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Aiempaan tietoon ja tutkimuksiin pohjaten julkisen hallinnon tiedetään olevan hyvinkin kompleksinen ja ihmisten johtamisen olevan keskiössä tällaisten organisaatioiden uudistusten onnistumiselle. Näin ollen tutkimuksen viitekehykseksi valittiin kompleksisuus ja ihmisten johtaminen. Teoriaosassa perehdyttiin myös johtamisen eri ulottuvuuksiin ja muutoksen johtamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin ylimmän johdon näkemyksiä johtamiskulttuurista ja sen kehittämisestä sekä siitä, millaisia käytänteitä ja arvoja he pitävät tärkeänä henkilöstön johtamisessa. Tutkimus oli laadullinen ja toteutettiin puolistrukturoiduin kysymyksin sähköisenä kyselynä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan hyvinvointialueen ylin johto haluaa johtamiskulttuurin ja johtamisen olevan avointa, rehellistä, oikeudenmukaista, luottamuksellista ja turvallista. Sen tulisi olla myös dialogista, yhtenäistä ja yhdessä linjattua. Ennen kaikkea ihmislähtöisyys johtamisessa ja johtamiskulttuurissa korostui tutkimuksen tuloksissa vahvasti. Näiden kehittämisen nähtiin tapahtuvan mm. dialoogisuutta ja johtamisosaamista vahvistamalla. Henkilöstön sitoutumisen johtamiskulttuurin muutokseen nähtiin tapahtuvan aidon mukaan ottamisen ja myös johtajan esimerkin kautta. Kompleksisuuden yhteys muutokseen ja organisaation johtamiseen tunnistettiin vain osin. Kuitenkin tuloksista voitiin havaita elementtejä, joiden avulla kompleksisen ympäristön johtamista voidaan hallita ja kehittää. Käytänteitä tarkastellessa voitiin myös tulkita, että itseohjautuvuutta ja sen merkitystä johtamiselle ei tunnistettu kovinkaan hyvin. Tutkimusta voidaan hyödyntää työelämän ja kohdeorganisaation johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan organisaatiolle saman tutkimuksen kohdistamista myös lähijohtoon laajemman näkemyksen saamiseksi. Lisäksi ehdotetaan itseohjautuvuuteen suunnattua tukimusta, jotta saataisiin tarkempi ymmärrys sen ilmenemisestä hyvinvointialueella ja myös tahtotilasta kehittää sitä osana johtamista ja johtamiskulttuuria.