Kuivausprosessin käyttäjälähtöisen energiatehokkuuden parantaminen
Auvinen, Armi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402203220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402203220
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Metsä Groupin strategian mukaisia, energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Metsäteollisuuden toimijat ovat suurten muutosten keskellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mikä vaatii energiatehokkuuden hallintaa ja siihen liittyviä vastuullisia toimia.
Tämän työn tarkoituksena oli parantaa kertotehtaan kuivausprosessin käyttäjälähtöistä energiatehokkuutta. Tavoitteena oli myös tehdä toimintasuunnitelma löytyneiden energiankulutuskohteiden kehittämiseksi ja kuvata, kuinka prosessiin kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen sekä löytää keinoja juurruttaa energiatehokkuustyötä osaksi arkea.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, joka mahdollisti syvällisen ymmärryksen lisääntymisen kuivausprosessista ja siihen oleellisesti liittyvästä kontekstista. Aineistot kerättiin haastattelemalla kuivauksen operaattoreita. Lisäksi aineistoja muodostui tuotannon seurantajärjestelmistä. Haastatteluaineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Työn tuloksena syntyi toimintasuunnitelma, jossa kuvataan kuivausprosessin käyttäjälähtöisten energiankulutuskohteiden parantamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä keinoja energiatehokkuustyön juurruttamiseksi. Operaattoreiden mukaan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa työmenetelmien ja työyhteisöviestinnän keinoin sekä kuivaajan käytettävyyttä kehittävillä toimenpiteillä. Myös mittaamiseen ja laatutekijöihin liittyvistä toimista löydettiin energiatehokkuuteen vaikuttavia piirteitä. Tuotannon seurantajärjestelmistä kerätyistä tiedoista pystytään havaitsemaan energiankulutukseen vaikuttavia kohteita sekä tunnistamaan kuivaajiin liittyviä eroja. Näiden tietojen avulla voidaan kohdentaa kehittämistoimia energiatehokkuutta tukeviin kohteisiin.
Tämän työn tarkoituksena oli parantaa kertotehtaan kuivausprosessin käyttäjälähtöistä energiatehokkuutta. Tavoitteena oli myös tehdä toimintasuunnitelma löytyneiden energiankulutuskohteiden kehittämiseksi ja kuvata, kuinka prosessiin kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen sekä löytää keinoja juurruttaa energiatehokkuustyötä osaksi arkea.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, joka mahdollisti syvällisen ymmärryksen lisääntymisen kuivausprosessista ja siihen oleellisesti liittyvästä kontekstista. Aineistot kerättiin haastattelemalla kuivauksen operaattoreita. Lisäksi aineistoja muodostui tuotannon seurantajärjestelmistä. Haastatteluaineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Työn tuloksena syntyi toimintasuunnitelma, jossa kuvataan kuivausprosessin käyttäjälähtöisten energiankulutuskohteiden parantamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä keinoja energiatehokkuustyön juurruttamiseksi. Operaattoreiden mukaan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa työmenetelmien ja työyhteisöviestinnän keinoin sekä kuivaajan käytettävyyttä kehittävillä toimenpiteillä. Myös mittaamiseen ja laatutekijöihin liittyvistä toimista löydettiin energiatehokkuuteen vaikuttavia piirteitä. Tuotannon seurantajärjestelmistä kerätyistä tiedoista pystytään havaitsemaan energiankulutukseen vaikuttavia kohteita sekä tunnistamaan kuivaajiin liittyviä eroja. Näiden tietojen avulla voidaan kohdentaa kehittämistoimia energiatehokkuutta tukeviin kohteisiin.