Arvokas työ : Evankelisluterilaiseen vakaumukseen liittyvät arvoristiriidat nuorisotyössä

Abstract

Opinnäytetyössä käsiteltiin alaikäisten asiakkaiden kanssa työskentelevien sosionomien evankelisluterilaiseen vakaumukseen liittämiä arvoristiriitoja. Työntekijöiden henkilökohtaisten arvojen ja niistä johtuvien eettisten ristiriitojen tiedetään vaikuttavan työhyvinvointiin, työkentällä tehtyihin valintoihin sekä asiakkaiden saamaan palveluun. Kun selvitetään, millaisia arvoristiriitoja sosionomit kokevat, voidaan työntekijöille tarjottavaa ammatillisen kasvun tukea kehittää. Tutkielman taustateoria on koottu hyödyntäen kansallista ja kansainvälistä tieteellistä keskustelua koskien arvoja, vakaumuksia ja uskontoja sekä sosiaalityötä ja sen etiikkaa ja ammattieettisiä ohjeita. Tutkimuksen viitekehyksessä myös tarkasteltiin Suomen ja kansainvälisen lainsäädännön näkökulmaa sosiaalipalvelujen eri osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin.

Työ on triangulaatiota laadulliseen tutkimukseen yhdistävä kyselytutkimus. Aineisto kerättiin välittämällä sähköistä kyselyä joukolle Jyväskylän kaupungin alueella alaikäisten nuorten kanssa työskenteleviä sosionomeja. Kysely sisälsi tutkittavien uskonnollisia näkemyksiä ja kokemuksia kartoittavia suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 30 sosionomia joista 12 vastasi yhteen tai useampaan kyselyn avoimista kysymyksistä. Saadut vastaukset tyypiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tulosten perusteella tutkittavat näkivät evankelisluterilaisen vakaumuksen vaikuttavan työhön pitkälti neutraalisti, mutta siinä koettiin olevan myös työn ja sen tavoitteiden kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Tutkittavat yhdistivät avoimissa vastauksissa evankelisluterilainen vakaumukseen liittyvien arvoristiriitojen aiheiksi useimmiten seksuaalisen suuntautumisen, transsukupuolisuuden, ehkäisyn sekä abortin. Vastauksissa pohdittiin myös uskovaisten ja ei-uskovaisten sosionomien ihmis- ja maailmankuvien yleisiä eroja sekä niiden vaikutuksia työskentelyyn ja asiakaskohtaamisiin.

Työn johtopäätöksissä esitetään, ettei sosiaalityön etiikan pohdinnoissa tule aliarvioida yksittäisen työntekijän persoonan ja mielipiteiden vaikutusta koettuihin arvoristiriitoihin ja työssä tehtyihin ratkaisuihin. Toisaalta individualismia korostaessa ei voida unohtaa, että yksittäiset työntekijät ovat vastuussa toiminnastaan ainoastaan, jos heillä on tukea, resursseja ja mahdollisuuksia tehdä parempia valintoja. Tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että sosiaalityön kentällä tarvitaan enemmän keskustelua ja tutkimusta siitä, mitä vaikutuksia arvoristiriitakokemuksilla työntekijöille on. Lisäksi lisää selvitystä voi kaivata se, millaisia kannanottoja ja millaista vaikuttamista sosiaalityötä tekeviltä henkilöiltä esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön velvoitteella todella toivotaan.