Ketogeeninen ruokavalio vaikean epilepsian hoidossa- potilaiden saamat hyödyt ja moniammatillinen yhteistyö ruokavaliohoidon toteutuksessa : kirjallisuuskatsaus
Pluuman, Eveliina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402153020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402153020
Tiivistelmä
Noin 56 000 suomalaista sairastaa epilepsiaa. Lapsista noin puolella prosentilla on epilepsia. Epilepsiaa sairastavalla henkilöllä saattaa esiintyä myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia. Mikäli asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta potilaalla esiintyy merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, esimerkiksi toistuvia kohtauksia, käyttäytymisen ongelmia tai hoidon haittavaikutuksia, puhutaan vaikeahoitoisesta epilepsiasta. Epilepsiaa voidaan hoitaa lääkkeillä, leikkauksella, hermostimulaatiolla tai ketogeenisellä ruokavaliolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia hyötyjä vaikeaa epilepsiaa sairastavat ovat saaneet ruokavaliohoidosta, ja mikä on terveydenhuollon eri ammattilaisten rooli ruokavaliohoidon toteutuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sairaanhoitajat voivat lisätä tietoaan ketogeenisestä ruokavaliohoidosta ja oppia minkälaisia hyötyjä potilaat saavat ruokavaliohoidosta. Tutkimusaineisto koostui kuudesta englanninkielisestä tutkimuksesta.
Tulokset osoittivat, että suurin ruokavaliohoidosta saatu hyöty oli kohtausten esiintymistiheyden tai voimakkuuden vähenemien. Kohtausten vähenemisen lisäksi havaittiin muitakin hyötyjä, esimerkiksi parannusta unessa, mielialassa ja käyttäytymisessä. Terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden (neurologi, ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitaja) rooleissa huomattiin eroja eri maiden välillä. Hoitoon osallistuvat tiimit olivat kuitenkin rakenteeltaan melko samanlaiset maasta riippumatta. Tiimin tärkeimmät tehtävät ruokavaliohoidon toteutuksessa olivat hoidon aloitus, ohjaus ja seuranta.
Johtopäätöksinä todettiin, että ketogeeninen ruokavaliohoito vaikuttaa varsin tehokkaalta vaikeaa epilepsiaa sairastavilla, etenkin lapsipotilailla. Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksina nousi esiin ketogeenisen ruokavaliohoidon vaikuttavuus aikuisilla sekä ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset niin epilepsiaan kuin ihmiseen kokonaisuutena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia hyötyjä vaikeaa epilepsiaa sairastavat ovat saaneet ruokavaliohoidosta, ja mikä on terveydenhuollon eri ammattilaisten rooli ruokavaliohoidon toteutuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sairaanhoitajat voivat lisätä tietoaan ketogeenisestä ruokavaliohoidosta ja oppia minkälaisia hyötyjä potilaat saavat ruokavaliohoidosta. Tutkimusaineisto koostui kuudesta englanninkielisestä tutkimuksesta.
Tulokset osoittivat, että suurin ruokavaliohoidosta saatu hyöty oli kohtausten esiintymistiheyden tai voimakkuuden vähenemien. Kohtausten vähenemisen lisäksi havaittiin muitakin hyötyjä, esimerkiksi parannusta unessa, mielialassa ja käyttäytymisessä. Terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden (neurologi, ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitaja) rooleissa huomattiin eroja eri maiden välillä. Hoitoon osallistuvat tiimit olivat kuitenkin rakenteeltaan melko samanlaiset maasta riippumatta. Tiimin tärkeimmät tehtävät ruokavaliohoidon toteutuksessa olivat hoidon aloitus, ohjaus ja seuranta.
Johtopäätöksinä todettiin, että ketogeeninen ruokavaliohoito vaikuttaa varsin tehokkaalta vaikeaa epilepsiaa sairastavilla, etenkin lapsipotilailla. Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksina nousi esiin ketogeenisen ruokavaliohoidon vaikuttavuus aikuisilla sekä ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset niin epilepsiaan kuin ihmiseen kokonaisuutena.