Pakolaistaustaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen palvelumuotoilun keinoin
Järvinen, Sonja; Sulonen, Aino (2024)
Järvinen, Sonja
Sulonen, Aino
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402223338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402223338
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa työpajan palvelukonsepti, jonka avulla pakolaistaustaisten nuorten ymmärrys osallisuuden eri tasoista suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyisi ja heidän osallisuuskäsityksensä ja vaikuttamisen mahdollisuutensa vahvistuisivat. Opinnäytetyö kytkeytyy Kuule minua -hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä pakolaistaustaisten nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen keinoja. Opinnäytetyön tutkimusongelma koski palvelukonseptin suunnittelua palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Tarkoituksena oli tutkia, miten palvelumuotoilun menetelmät, niiden nopeat testaukset ja yhteiskehittäminen soveltuvat tiedonkeruumenetelmäksi.
Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen ja produktiivinen. Tutkimusaineistoa kerättiin kahden yhteiskehittämistyöpajan avulla, joissa Kuule minua -hankkeen kohderyhmää osallistettiin palvelukonseptin suunnitteluun. Nopeilla menetelmien testauksilla kerättiin tietoa niiden toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta työpajatyöskentelyn kontekstissa. Osallistujilta kerätty palaute integroitiin muotoiluprosessiin, joka eteni tuplatimantti -mallin mukaisesti. Lisäksi tiedonkeruuta tehtiin tietoperustaan linkittyvän tutkimuskirjallisuuden ja neljän asiantuntijahaastattelun avulla. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat osallisuus, pakolaistaustaiset nuoret, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu. Koko prosessin läpileikkaavana arvopohjana kulki kulttuurisensitiivisyys.
Tulosten perusteella yhteiskehittämistyöpajat ja nopeat testaukset toimivat tehokkaasti tiedonkeruumenetelmänä. Niistä saatuun tietoon pohjautuvien iteraatiokierrosten avulla voitiin poistaa toimimattomat menetelmät ja muotoilla parhaiten toimineita menetelmiä vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja palvelukonseptin tavoitetta. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi Osallisuusverstaaksi nimetty palvelukonsepti ja sen testaukseen tarvittavat materiaalit.
Muotoiluprosessin jatkokehitysehdotukset koskevat palvelukonseptin testausta, pilotointia ja arviointia. Iteratiivisen lähestymistavan mukana kuljettaminen tukee palvelun jatkuvaa käyttäjälähtöistä kehittämistä ja lisää sen soveltuvuutta ja skaalautuvuutta eri käyttäjäryhmille. Tulevaisuudessa laajemman joukon prosessiin osallistamisen avulla olisi mahdollista lisätä kehittämistyön tulosten luotettavuutta ja näin luoda sille vahvempi perusta.
Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen ja produktiivinen. Tutkimusaineistoa kerättiin kahden yhteiskehittämistyöpajan avulla, joissa Kuule minua -hankkeen kohderyhmää osallistettiin palvelukonseptin suunnitteluun. Nopeilla menetelmien testauksilla kerättiin tietoa niiden toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta työpajatyöskentelyn kontekstissa. Osallistujilta kerätty palaute integroitiin muotoiluprosessiin, joka eteni tuplatimantti -mallin mukaisesti. Lisäksi tiedonkeruuta tehtiin tietoperustaan linkittyvän tutkimuskirjallisuuden ja neljän asiantuntijahaastattelun avulla. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat osallisuus, pakolaistaustaiset nuoret, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu. Koko prosessin läpileikkaavana arvopohjana kulki kulttuurisensitiivisyys.
Tulosten perusteella yhteiskehittämistyöpajat ja nopeat testaukset toimivat tehokkaasti tiedonkeruumenetelmänä. Niistä saatuun tietoon pohjautuvien iteraatiokierrosten avulla voitiin poistaa toimimattomat menetelmät ja muotoilla parhaiten toimineita menetelmiä vastaamaan kohderyhmän tarpeita ja palvelukonseptin tavoitetta. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi Osallisuusverstaaksi nimetty palvelukonsepti ja sen testaukseen tarvittavat materiaalit.
Muotoiluprosessin jatkokehitysehdotukset koskevat palvelukonseptin testausta, pilotointia ja arviointia. Iteratiivisen lähestymistavan mukana kuljettaminen tukee palvelun jatkuvaa käyttäjälähtöistä kehittämistä ja lisää sen soveltuvuutta ja skaalautuvuutta eri käyttäjäryhmille. Tulevaisuudessa laajemman joukon prosessiin osallistamisen avulla olisi mahdollista lisätä kehittämistyön tulosten luotettavuutta ja näin luoda sille vahvempi perusta.