Kuluttajapoistotekstiilin hyödyntämismahdollisuudet: selvitys Jämsän kaupungille
Lehtonen, Milla (2024)
Lehtonen, Milla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273491
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Jämsän kaupungille selvitys sellaisten alueellisten toimijoiden verkostosta, jotka voivat hyödyntää uudelleen käyttökelpoista kuluttajapoistotekstiiliä. Opinnäytetyön tutkimusryhmä koostui Jämsän alueelta kartoitetuista toimijoista, jotka valikoituivat tutkimukseen niiden toimialan perusteella. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, olisiko nykyistä poistotekstiilin keräysverkostoa mahdollista laajentaa yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä.
Jämsässä poistotekstiilin esilajittelusta vastaa kaupungin yhteistyökumppani, Työvalmennussäätiö Avitus. Tekstiilijätteen erilliskeräykseen liittyvien kehittämistarpeiden tunnistamiseksi opinnäytetyössä haastateltiin yhteistyökumppania. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu, jossa oli puolistrukturoidun haastattelun piirteitä. Haastatteluaineistoa hyödynnettiin lisäksi tutkimusryhmälle laaditun lomakekyselyn suunnittelussa ja siitä saatujen tulosten analysoinnin tukena.
Tarve opinnäytetyölle syntyi uuden jäteasetuksen velvoittamasta tekstiilijätteen erilliskeräyksestä, jonka järjestämisestä kunnat ovat vastanneet 1. tammikuuta 2023 alkaen. Poistotekstiili käsittää niin uudelleen käyttökelpoiset tekstiilituotteet, kuin tekstiilijätteen. Jätelain 8 §:n mukaan vielä käyttöarvoa omaava poistotekstiili tulee ohjata uudelleenkäyttöön. Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoitteen astuessa voimaan Jämsän kaupungilla ei vielä ollut verkostoa, jota pitkin uudelleen käyttökelpoista poistotekstiiliä olisi mahdollista ohjata hyödynnettäväksi. Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen avulla uuden jäteasetuksen velvoittamaa tekstiilijätteen erilliskeräystä voidaan lähteä kehittämään siten, että se vastaa jätelain 8 §:n mukaista etusijajärjestystä.
Tutkimuksessa löydettiin kolme toimijaa, jotka voisivat hyödyntää uudelleen käyttökelpoista poistotekstiiliä. Tämän lisäksi Työvalmennussäätiö Avituksella ilmeni olevan suunnitelmia uudelleenkäytön edistämiseksi. Erityisesti sellaisenaan uudelleen käyttökelpoiset vaatteet, mutta myös asusteet ja kodintekstiilit kiinnostivat toimijoita. Uudelleenkäyttöön soveltuvalle materiaalijakeelle ei löydetty Työvalmennussäätiö Avituksen lisäksi muita hyödyntäjiä. Tutkimustulosten perusteella uusia poistotekstiilin vastaanottopisteitä olisi mahdollista sijoittaa Jämsään, Kuorevedelle ja Koskenpäähän.
Jämsässä poistotekstiilin esilajittelusta vastaa kaupungin yhteistyökumppani, Työvalmennussäätiö Avitus. Tekstiilijätteen erilliskeräykseen liittyvien kehittämistarpeiden tunnistamiseksi opinnäytetyössä haastateltiin yhteistyökumppania. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu, jossa oli puolistrukturoidun haastattelun piirteitä. Haastatteluaineistoa hyödynnettiin lisäksi tutkimusryhmälle laaditun lomakekyselyn suunnittelussa ja siitä saatujen tulosten analysoinnin tukena.
Tarve opinnäytetyölle syntyi uuden jäteasetuksen velvoittamasta tekstiilijätteen erilliskeräyksestä, jonka järjestämisestä kunnat ovat vastanneet 1. tammikuuta 2023 alkaen. Poistotekstiili käsittää niin uudelleen käyttökelpoiset tekstiilituotteet, kuin tekstiilijätteen. Jätelain 8 §:n mukaan vielä käyttöarvoa omaava poistotekstiili tulee ohjata uudelleenkäyttöön. Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoitteen astuessa voimaan Jämsän kaupungilla ei vielä ollut verkostoa, jota pitkin uudelleen käyttökelpoista poistotekstiiliä olisi mahdollista ohjata hyödynnettäväksi. Opinnäytetyössä tehdyn selvityksen avulla uuden jäteasetuksen velvoittamaa tekstiilijätteen erilliskeräystä voidaan lähteä kehittämään siten, että se vastaa jätelain 8 §:n mukaista etusijajärjestystä.
Tutkimuksessa löydettiin kolme toimijaa, jotka voisivat hyödyntää uudelleen käyttökelpoista poistotekstiiliä. Tämän lisäksi Työvalmennussäätiö Avituksella ilmeni olevan suunnitelmia uudelleenkäytön edistämiseksi. Erityisesti sellaisenaan uudelleen käyttökelpoiset vaatteet, mutta myös asusteet ja kodintekstiilit kiinnostivat toimijoita. Uudelleenkäyttöön soveltuvalle materiaalijakeelle ei löydetty Työvalmennussäätiö Avituksen lisäksi muita hyödyntäjiä. Tutkimustulosten perusteella uusia poistotekstiilin vastaanottopisteitä olisi mahdollista sijoittaa Jämsään, Kuorevedelle ja Koskenpäähän.