Raudanpuute varhaislapsuudessa : vaikutukset kehitykseen ja riskitekijät ennaltaehkäisyn näkökulmasta

Abstract

Opinnäyteyössä selvitettiin miten varhaislapsuudessa esiintyvä raudanpuute vaikuttaa lapsen kehitykseen sekä miten sitä voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä. Opinnäytetyössä on koottuna olemassa olevaa tutkimustietoa. Tavoitteena on lisätä neuvolan terveydenhoitajien tietoisuutta aiheesta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä yhdeksän tieteellistä ja kansainvälistä artikkelia. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin vain terveisiin lapsiin, joten sairaat ja ennenaikaisesti syntyneet lapset rajattiin pois. Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysilla.

Raudanpuute on maailmanlaajuinen ongelma ja lapset kuuluvat raudanpuutteen riskiryhmään. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että varhaislapsuudessa esiintyvä raudanpuute vaikuttaa lapsen neurologiseen kehitykseen. Varhaislapsuuden raudanpuute heikentää ja viivästyttää kielellistä ja kognitiivista kehitystä sekä psykomotorista, hienomotorista ja karkeamotorista kehitystä. Raudanpuute aiheuttaa muutoksia käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin lapsuudessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei korjaantunut raudanpuute vaikuta lapsen senhetkisiin taitoihin.

Tutkimusaineiston mukaan kiinteiden ruokien aloitus yli kuuden kuukauden iässä ja siten pitkään jatkunut täysimetys ovat raudanpuutteen tärkeimpiä riskitekijöitä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tärkeitä tekijöitä ovat raskauden aikainen rautalisän käyttö sekä D-vitamiinilisä raskauden ja lapsuuden aikana. Rautalisän käyttö lapsuudessa ehkäisi raudanpuutetta, mutta Suomessa rautalisän käyttöä suositellaan rutiininomaisesti vain ennenaikaisesti syntyneille lapsille. Perheen taloudellisella asemalla ei ollut vaikutusta raudanpuutteen esiintyvyyteen, mutta vanhempien matala koulutustaso lisäsi raudanpuutteen todennäköisyyttä. Kirjallisuuskatsauksessa huomattiin raudanpuutetta olevan vähemmän myös lapsilla, joiden huoltaja oli biologinen vanhempi.

Äitiys- ja lastenneuvolat ovat avainasemassa lasten raudanpuutteen ennaltaehkäisyssä. Laadukkaalla raskauden ja lapsuuden aikaisella ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa raudanpuutteen aiheuttamien ongelmien ilmaantuvuuteen. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää, miten raudanpuute vaikuttaa lapsen kasvuun. Lisäksi raudanpuutteen yleisyys suomalaisilla lapsilla olisi tärkeä tutkimuskohde, sillä ajankohtaista tietoa aiheesta ei ole saatavilla.

The purpose of the thesis was to research iron deficiency’s effects on children’s development at early age. There is also interest in which causes leads to iron deficiency in early childhood and how to prevent it. The thesis is intended especially for the use of public health nurses at child health clinics. Nine international studies were selected to the thesis by using systematic literature search and analysed by content analysis.

Iron deficiency has many effects on children’s neurological development. Fine motor, gross motor and psychomotor, verbal and cognitive development were reduced at children with iron deficiency. There were also effects in children’s behaviour and social skills. The main risk factors to iron deficiency were over six months continued exclusive breastfeeding and late started supplementary food. As a protective factor was good nutrition during pregnancy and iron supplementation at childhood.

There is important role at the maternity and child health clinics to prevent iron deficiency in childhood at giving high quality nutrition guidance, which is the most important factor to prevent iron deficiency. At further research it would be interesting to know how iron deficiency affects to children’s growth and a prevalence of iron deficiency in Finnish children.