Työhyvinvoinnin kartoitus ulkomailla työskenteleville työntekijöille
Saario, Jasmin (2024)
Saario, Jasmin
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402293606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402293606
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on työhyvinvointi ulkomailla ja työn tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin ulkomailla. Työhyvinvointia tarkastellaan työntekijöiden kautta, jotka työskentelivät Yrityksen X ulkomaan kohteessa, Egyptissä kesäkaudella 2023. Opinnäytetyön tavoitteen tukena ovat tutkimuskysymykset, joilla selvitetään työntekijöiden työhyvinvoinnin tasoa.
Opinnäytetyössä määriteltiin käsitteet työhyvinvointi, työkyky, työn imu, etätyön ja lähityön ero sekä työhyvinvointi ulkomailla. Teoriapohjana työssä ovat Maslowin sekä Lawlerin motivaatioteo-riat, Päivi Rauramon kirjat Turvallisesti työmatkalla ulkomailla sekä Työhyvinvointiportaat sekä Työterveyskeskuksen fyysinen ja henkinen terveys sekä palautuminen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta kyselymuodossa, joka perustuu yllä mainittuihin teorioihin. Työhyvinvointikysely toteutettiin Webropolin avulla ja se sisälsi yhteensä 13 kysymystä, ja koko kyselyyn vastasi 11 henkilöä.
Työhyvinvointikyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että tietoperustasta saadut pohjatie-dot työhyvinvoinnista pätee myös ulkomailla. Ulkomailla työskentelyn onnistumiseksi erityisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat työntekijöiden fyysiset työolosuhteet, sosiaaliset suhteet, työn imu, palautuminen sekä rahallinen korvaus / työsuhde-edut.
Fyysisillä olosuhteilla tarkoitetaan kohdemaata ja sen sääolosuhteita, sillä Egyptin kuumudella oli varsin iso merkitys työntekijöiden jaksamiselle ja sitä kautta työhyvinvoinnille. Myös muilta kollegoilta saatu tuki ja turva ulkomailla nousi tärkeäksi tekijäksi, joten hyvän työilmapiirin toteutumiseen ja sen ylläpitämiseen kehotetaan keskittymään ja panostamaan läpi työkauden. 63 % kyselyyn vastanneista tunsi työtään kohtaan intohimoa, ylpeyttä sekä iloisuutta, joten kohderyhmässä koettiin työn imua ja siellä oli erittäin motivoitunutta väkeä. Palautuminen työstä koettiin ajoittain hankalaksi työpaikalla asumisen takia, mutta jokainen oli löytänyt itselleen mieluisia tapoja irrottautua töistä. Lähes jokaisen mielestä rahallinen korvaus työstä ei ollut työn vaativuutta vastaava, mutta työntekijät olivat tyytyväisiä muihin työsuhde-etuihin, kuten ilmaiseen majoitukseen, ruokaan ja lentoihin.
Osasta kyselyyn vastanneista työntekijöistä työnteko tuntui rankalta etenkin kuumien sääolosuhteiden sekä pitkien työpäivien vuoksi, joten kehitysehdotuksina tutkimuksen perusteella ehdotetaan, että Yritys X voisi mahdollisuuksien mukaan panostaa työntekijöiden palautumismahdollisuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että Yritys X voisi tarjota työntekijöilleen 1,5 vapaapäivän sijaan kaksi kokonaista vapaa päivää viikossa, jotta palautuminen ja sitä kautta työnlaatu maksimoituisi.
Opinnäytetyössä määriteltiin käsitteet työhyvinvointi, työkyky, työn imu, etätyön ja lähityön ero sekä työhyvinvointi ulkomailla. Teoriapohjana työssä ovat Maslowin sekä Lawlerin motivaatioteo-riat, Päivi Rauramon kirjat Turvallisesti työmatkalla ulkomailla sekä Työhyvinvointiportaat sekä Työterveyskeskuksen fyysinen ja henkinen terveys sekä palautuminen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta kyselymuodossa, joka perustuu yllä mainittuihin teorioihin. Työhyvinvointikysely toteutettiin Webropolin avulla ja se sisälsi yhteensä 13 kysymystä, ja koko kyselyyn vastasi 11 henkilöä.
Työhyvinvointikyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että tietoperustasta saadut pohjatie-dot työhyvinvoinnista pätee myös ulkomailla. Ulkomailla työskentelyn onnistumiseksi erityisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat työntekijöiden fyysiset työolosuhteet, sosiaaliset suhteet, työn imu, palautuminen sekä rahallinen korvaus / työsuhde-edut.
Fyysisillä olosuhteilla tarkoitetaan kohdemaata ja sen sääolosuhteita, sillä Egyptin kuumudella oli varsin iso merkitys työntekijöiden jaksamiselle ja sitä kautta työhyvinvoinnille. Myös muilta kollegoilta saatu tuki ja turva ulkomailla nousi tärkeäksi tekijäksi, joten hyvän työilmapiirin toteutumiseen ja sen ylläpitämiseen kehotetaan keskittymään ja panostamaan läpi työkauden. 63 % kyselyyn vastanneista tunsi työtään kohtaan intohimoa, ylpeyttä sekä iloisuutta, joten kohderyhmässä koettiin työn imua ja siellä oli erittäin motivoitunutta väkeä. Palautuminen työstä koettiin ajoittain hankalaksi työpaikalla asumisen takia, mutta jokainen oli löytänyt itselleen mieluisia tapoja irrottautua töistä. Lähes jokaisen mielestä rahallinen korvaus työstä ei ollut työn vaativuutta vastaava, mutta työntekijät olivat tyytyväisiä muihin työsuhde-etuihin, kuten ilmaiseen majoitukseen, ruokaan ja lentoihin.
Osasta kyselyyn vastanneista työntekijöistä työnteko tuntui rankalta etenkin kuumien sääolosuhteiden sekä pitkien työpäivien vuoksi, joten kehitysehdotuksina tutkimuksen perusteella ehdotetaan, että Yritys X voisi mahdollisuuksien mukaan panostaa työntekijöiden palautumismahdollisuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että Yritys X voisi tarjota työntekijöilleen 1,5 vapaapäivän sijaan kaksi kokonaista vapaa päivää viikossa, jotta palautuminen ja sitä kautta työnlaatu maksimoituisi.