Teknologia hyvinvointimittauksen välineenä

Abstract

Puettavalla älylaitteella, kuten älykellolla, itsensä mittaamisesta on tullut monelle arkipäiväistä toimintaa. Digitaalisesti itseään on mahdollista mitata vuorokauden ympäri. Hyvinvointi ja terveys ovat mittauskohteiden keskiössä, sillä mittauskohteet vaihtelevat askelmäärästä unen laatuun tai kehon lämpötilaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli määrällisen tutkimusmenetelmän keinoin selvittää, kuinka paljon ja miten digitaalinen itsensä mittaaminen vaikuttaa koettuun hyvinvointiin sekä selittää itsemittaamisen ilmiötä. Tutkimuksessa ei käsitelty terveys- tai hyvinvointiteknologian avulla tehtävää hoitotyötä eikä lääketieteellisesti kehitettäviä hoitomuotoja.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan digitaalisen itsemittaamisen mittauskohteita ja -käyttäytymistä, yleisimpiä mittauslaitteita ja niiden dataprosesseja sekä mittausdatan ja terveydenhuollon integroitumismahdollisuuksia. Teoriaosuudessa käsittelyssä ovat myös digitaalisen itsemittaamisen haasteet, joita tarkastellaan mielen, kehon, datan luotettavuuden ja tietosuojahaasteiden näkökulmista.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena. Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimusmenetelmän avulla käyttäen hyödyksi sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomakkeella lähestyttiin digitaalisesti itseään mittaavia henkilöitä WhatsApp -viestipalvelun sekä sosiaalisen median välityksellä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2023 ja siihen otti osaa 75 henkilöä eri puolilta Suomea.

Tutkimustulokset osoittavat, että puettavan älylaitteen avulla suoritettava itsensä mittaaminen vaikuttaa koettuun hyvinvointiin ja terveyteen monella tapaa. Itsemittaaminen on keino nähdä mitä omassa kehossa tapahtuu. Samalla se motivoi lisäämään yleistä aktiivisuutta ja liikuntaa, joilla koetaan olevan positiivinen vaikutus omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Mittauslaitteella seurataan ja mitataan monia eri asioita, mutta eritoten askelmäärän, liikunnan, sykkeen ja unen mittausdata kiinnostaa mittaajia. Itsemittaamisen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen koetaan positiivisena ja suurimmaksi osaksi mittausdataa pidetään luotettavana. Isoimmat haasteet itsemittaamisessa ovat mittauslaitteesta johtuvat ihoärsytykset sekä erilaiset negatiiviset vaikutukset mittausta harrastavan henkilön mieleen. Näitä ovat epäonnistumisen tunne ja ahdistus sekä pakonomainen ja liiallinen mittausdatan seuraaminen.