Rakennettu maanalainen kosteikko lentokenttävesien hallinnassa
Helasti, Minna (2024)
Helasti, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403043782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403043782
Tiivistelmä
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Helsinki-Vantaan lentoasemalle ympäristöluvan 4.8.2011 ja asetti Finavialle selvitysvelvoitteen koskien Helsinki-Vantaan lentoaseman hulevesien hallintaa, käsittelyä ja puhdistusta. Tästä käynnistyi prosessi, jonka tarkoituksena oli parantaa lentoasemavesien laatua. Tässä Finavian tilaamassa opinnäytetyössä esitellään vaiheet, joiden tuloksena maanalainen kosteikko (subsurface flow wetland) rakennettiin ja se toimii vesienpuhdistusratkaisuna. Tietoa kerättiin Finavian ympäristöluvan edellyttämästä omasta vesientarkkailuohjelmasta ja sen tuloksista, kosteikon suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneilta tahoilta haastatteluilla sekä vertailemalla vesinäytteiden tuloksia mittauspisteillä ennen ja jälkeen kosteikkokäsittelyä.
Tulosten mukaan kosteikko pidättää hyvin fosforia ja kiintoaineita, todennäköisesti myös typenpidätys paranee, kun kosteikko on ollut käytössä pidempään. Ensimmäisellä kaudella typpipitoisuuteen saattaa vielä vaikuttaa kosteikon täytössä käytetyn louheen sisältämä typpi, joka on peräisin kiviaineksen valmistuksessa käytettyjen räjähdysaineiden typestä. On myös mahdollista, että kosteikosta poistuvan veden typpipitoisuutta nostaa veden ilmastus kosteikossa. Lentoasemalla käytettyjen kemikaalien suurin haittavaikutus on suuri hapenkulutus, ja kosteikon ilmastusjärjestelmä on nostanut kosteikosta poistuvan veden happipitoisuutta, joten siltä osin kosteikko toimii hyvin. Imeytystä tulee kuitenkin parantaa, koska kosteikkoon ei imeydy suunniteltua määrää vettä suodatinkankaan läpäisykyvyn riittämättömyyden vuoksi. Tämä oli yllättävä ja odottamaton tulos, jonka syy jäi epäselväksi. Tilanne voidaan kuitenkin korjata avaamalla kosteikon hulevesikanavan sivuilta suodatinkankaat, jolloin imeytys paranee. Ensimmäisessä kanavassa avaamista testattiin ja sen vaikutus havaittiin toimivaksi.
Toimiessaan suunnitellusti kosteikko lisää veden happipitoisuutta ja vähentää orgaanista ainesta sekä typpeä ja fosforia, toisin sanoen parantaa lentoasemavesien laatua Veromiehenkylänpurossa, johon kosteikon vesi purkautuu. Näin lentoasematoiminnan vesistövaikutuksia saadaan pienennettyä.
Tulosten mukaan kosteikko pidättää hyvin fosforia ja kiintoaineita, todennäköisesti myös typenpidätys paranee, kun kosteikko on ollut käytössä pidempään. Ensimmäisellä kaudella typpipitoisuuteen saattaa vielä vaikuttaa kosteikon täytössä käytetyn louheen sisältämä typpi, joka on peräisin kiviaineksen valmistuksessa käytettyjen räjähdysaineiden typestä. On myös mahdollista, että kosteikosta poistuvan veden typpipitoisuutta nostaa veden ilmastus kosteikossa. Lentoasemalla käytettyjen kemikaalien suurin haittavaikutus on suuri hapenkulutus, ja kosteikon ilmastusjärjestelmä on nostanut kosteikosta poistuvan veden happipitoisuutta, joten siltä osin kosteikko toimii hyvin. Imeytystä tulee kuitenkin parantaa, koska kosteikkoon ei imeydy suunniteltua määrää vettä suodatinkankaan läpäisykyvyn riittämättömyyden vuoksi. Tämä oli yllättävä ja odottamaton tulos, jonka syy jäi epäselväksi. Tilanne voidaan kuitenkin korjata avaamalla kosteikon hulevesikanavan sivuilta suodatinkankaat, jolloin imeytys paranee. Ensimmäisessä kanavassa avaamista testattiin ja sen vaikutus havaittiin toimivaksi.
Toimiessaan suunnitellusti kosteikko lisää veden happipitoisuutta ja vähentää orgaanista ainesta sekä typpeä ja fosforia, toisin sanoen parantaa lentoasemavesien laatua Veromiehenkylänpurossa, johon kosteikon vesi purkautuu. Näin lentoasematoiminnan vesistövaikutuksia saadaan pienennettyä.