Peruselintoimintojen mittaaminen hoitotyössä: potilaslähtöinen kirjaaminen Medanets-sovelluksen avulla
Autio, Iina; Hänninen, Niina (2024)
Autio, Iina
Hänninen, Niina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073989
Tiivistelmä
Perusteellinen elintoimintojen mittaaminen ja arviointi tulisi olla jokaisella sairaanhoitajalla perusvalmiuksissa. Ihmisen peruselintoimintoihin lukeutuvat hengitys, sydämen syke, veren happipitoisuus, verenpaine ja ruumiin lämpö. Vakavat peruselintoimintojen häiriöt voivat johtaa pahimmillaan jopa potilaan menehtymiseen. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi on erityisen tärkeää, että potilaan vointia seurataan systemaattisesti ja säännöllisesti. Hyvän ja selkeän kirjaamisen avulla hoitaja pystyy toteuttamaan ja arvioimaan hoidon vaikuttavuutta ja toteutumista. Sairaanhoitajan osaamisella on suora yhteys potilaiden hoidon laatuun. Sairaanhoitajan työ perustuu näyttöön ja hoitaja suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää hoitotyötä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta peruselintoimintojen mittaamisesta ja tärkeydestä sekä helpottaa kirjaustyötä Medanets-sovelluksen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin peruselintoimintojen mittaamisen tärkeys sekä työympäristön turvallisuus. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa peruselintoimintojen mittaamisen, tulosten arvioinnin ja kirjaamisen tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen osio muodostui alan artikkeleista ja kirjallisuudesta. Teoreettisessa osiossa käytettiin suomenkielisiä teoksia vuosilta 2013–2023. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui suomen- ja englanninkielisistä tutkimusartikkeleista, vuosilta 2013–2023. Aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hoitajat tunnistavat elintoimintojen häiriötä hyvin, mihin vaikutti se, että elintoimintojen seuranta kuului rutiininomaisesti hoitotyöhön. Potilastietojärjestelmiä tulisi kehittää potilaslähtöisemmäksi, ja tiedon siirtyminen tulisi olla nopeampaa eri järjestelmien välillä. Kirjaaminen on potilaslähtöistä, mikäli se tapahtuu potilaan lähellä. Kansliassa ja hoitotoimien jälkeen tapahtuva kirjaaminen muuttuu hoitajalähtöiseksi. Medanets-sovelluksen käyttäminen helpottaa hoitotyötä, sekä ennakoi elintoimintojen häiriöitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta peruselintoimintojen mittaamisesta ja tärkeydestä sekä helpottaa kirjaustyötä Medanets-sovelluksen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin peruselintoimintojen mittaamisen tärkeys sekä työympäristön turvallisuus. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa peruselintoimintojen mittaamisen, tulosten arvioinnin ja kirjaamisen tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen osio muodostui alan artikkeleista ja kirjallisuudesta. Teoreettisessa osiossa käytettiin suomenkielisiä teoksia vuosilta 2013–2023. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto koostui suomen- ja englanninkielisistä tutkimusartikkeleista, vuosilta 2013–2023. Aineistoa analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hoitajat tunnistavat elintoimintojen häiriötä hyvin, mihin vaikutti se, että elintoimintojen seuranta kuului rutiininomaisesti hoitotyöhön. Potilastietojärjestelmiä tulisi kehittää potilaslähtöisemmäksi, ja tiedon siirtyminen tulisi olla nopeampaa eri järjestelmien välillä. Kirjaaminen on potilaslähtöistä, mikäli se tapahtuu potilaan lähellä. Kansliassa ja hoitotoimien jälkeen tapahtuva kirjaaminen muuttuu hoitajalähtöiseksi. Medanets-sovelluksen käyttäminen helpottaa hoitotyötä, sekä ennakoi elintoimintojen häiriöitä.
