Hoitajien kokemuksia COVID-19:n vaikutuksesta työhyvinvointiinsa: Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelut
Sapkota, Annikka (2024)
Sapkota, Annikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403074008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403074008
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia mullisti maailman noin kolmeksi vuodeksi ja muutti samalla sosiaali- ja terveysalan sääntöjä, lakeja, vaatimuksia ja käytäntöjä. Vaikka COVID-19 vaikuttaisi nyt pikkuhiljaa hiipuneen, uuden pandemian riski on suurempi kuin koskaan ennen. Jos otamme opiksemme siitä, miten COVID-19 hoidettiin – mikä sujui hyvin, ja missä olisi parannettavaa – pystymme lieventämään seuraavan pandemian aiheuttamia haittoja.
Suomessakin hoitoalalla selkeästi kasvanut työvoimapula pahentui merkittävästi COVID-19:n myötä. Tämän vuoksi terveydenhuollon työntekijöiden ammatillisen tyytyväisyyden ja ammatinharjoittamisen taustatekijöiden tutkiminen pandemian jälkimainingeissa on ratkaisevan tärkeää, kun ajatellaan terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden tukemista pitkällä aikavälillä.
Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmä työhyvinvoinnille on ”Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen.”
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevilla hoitajilla oli COVID-19:n vaikutuksesta työhyvinvointiinsa. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jota voidaan käyttää Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevien hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseen.
Koska tässä opinnäytetyössä selvitettiin hoitajien kokemuksia COVID-19:n vaikutuksesta heidän työhyvinvointiinsa, tutkimusmateriaali kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 12:ta Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevaa hoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin, niitä ei videoitu.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat vahvasti aiempaa tutkimustietoa siitä, että COVID-19 vaikutti kielteisesti hoitajien työhyvinvointiin, joka on jo kauan kärsinyt myös muista sote-alaan kielteisesti vaikuttavista tekijöistä.
Suomessakin hoitoalalla selkeästi kasvanut työvoimapula pahentui merkittävästi COVID-19:n myötä. Tämän vuoksi terveydenhuollon työntekijöiden ammatillisen tyytyväisyyden ja ammatinharjoittamisen taustatekijöiden tutkiminen pandemian jälkimainingeissa on ratkaisevan tärkeää, kun ajatellaan terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden tukemista pitkällä aikavälillä.
Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmä työhyvinvoinnille on ”Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen.”
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevilla hoitajilla oli COVID-19:n vaikutuksesta työhyvinvointiinsa. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jota voidaan käyttää Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevien hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseen.
Koska tässä opinnäytetyössä selvitettiin hoitajien kokemuksia COVID-19:n vaikutuksesta heidän työhyvinvointiinsa, tutkimusmateriaali kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 12:ta Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden palveluksessa olevaa hoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin, niitä ei videoitu.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat vahvasti aiempaa tutkimustietoa siitä, että COVID-19 vaikutti kielteisesti hoitajien työhyvinvointiin, joka on jo kauan kärsinyt myös muista sote-alaan kielteisesti vaikuttavista tekijöistä.