Asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja johtaminen ympärivuorokautisessa ikääntyneiden asumispalveluyksikössä
Pulli-Hattara, Maarit (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073965
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallistuminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon on nostettu sosiaali- ja terveysalalla tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Nykyään asiakkaat ovat tietoisempia palveluista ja oikeuksistaan osallistua niiden suunnitteluun, joten on tärkeää tarjota heille yksilöllistä hoitoa ja hoivaa myös ikääntyneiden asumispalveluissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää asiakaslähtöisyyden tilaa ja sen johtamista ikääntyneiden asumis-palveluyksikössä. Hyvinvointialueemme yksi keskeisin arvo on ihmislähtöiset palvelut, joten tutkimuksella oli tarkoitus tutkia yhden yksikön asiakaslähtöisyyden tilaa. Laadullisen tutkimuksen tiedonhankintame-netelmänä käytettiin focus ryhmähaastatteluita sekä työpajatyöskentelyä. Focus ryhmähaastatteluissa haastattelurunkona käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin aineis-tolähtöisellä induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla hoitajia sekä pitämällä työpajatyöskentelyä heille asiakaslähtöisyydestä.
Tutkimustulokset osoittivat, että asiakaslähtöisyys ymmärrettiin kyseisessä yksikössä melko hyvin. Asia-kaslähtöisyys ymmärrettiin asiakkaan oikeutena valita asioita arjessaan sekä osallistua arjessa päätöksen-tekoon, joka koski hänen hoitoaan. Asiakaslähtöisyydessä johdon tuki koettiin tärkeänä osana arkea. Johtamistyön kehittäminen tukemaan asiakaslähtöistä työskentelyä on tärkeää. Asiakaslähtöisyyttä haas-tavana tekijänä tunnistettiin vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat asiakkaan hoidossa sekä tiedonkulun tärkeys.
Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi hyödyntää tekemällä asiakkaille vastaavan kyselyn ja verrata mi-ten asiakkaiden ja hoitajien näkemykset kohtaavat. Tuloksia voisi hyödyntää myös henkilöstön koulutus-ten suunnittelussa sekä selvitettäessä tilannetta henkilöstön osaamisen riittävyydestä vastaamaan asiak-kaiden tarpeisiin jatkossa. Tuloksia voisi hyödyntää myös esihenkilöiden koulutuksessa, miten asiakasläh-töisyyttä voidaan arjessa tukea, ja varmistaa tarvittava resurssi ja koulutus työntekijöille tehdä asiakasläh-töistä työtä.
Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallistuminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon on nostettu sosiaali- ja terveysalalla tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Nykyään asiakkaat ovat tietoisempia palveluista ja oikeuksistaan osallistua niiden suunnitteluun, joten on tärkeää tarjota heille yksilöllistä hoitoa ja hoivaa myös ikääntyneiden asumispalveluissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää asiakaslähtöisyyden tilaa ja sen johtamista ikääntyneiden asumis-palveluyksikössä. Hyvinvointialueemme yksi keskeisin arvo on ihmislähtöiset palvelut, joten tutkimuksella oli tarkoitus tutkia yhden yksikön asiakaslähtöisyyden tilaa. Laadullisen tutkimuksen tiedonhankintame-netelmänä käytettiin focus ryhmähaastatteluita sekä työpajatyöskentelyä. Focus ryhmähaastatteluissa haastattelurunkona käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin aineis-tolähtöisellä induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla hoitajia sekä pitämällä työpajatyöskentelyä heille asiakaslähtöisyydestä.
Tutkimustulokset osoittivat, että asiakaslähtöisyys ymmärrettiin kyseisessä yksikössä melko hyvin. Asia-kaslähtöisyys ymmärrettiin asiakkaan oikeutena valita asioita arjessaan sekä osallistua arjessa päätöksen-tekoon, joka koski hänen hoitoaan. Asiakaslähtöisyydessä johdon tuki koettiin tärkeänä osana arkea. Johtamistyön kehittäminen tukemaan asiakaslähtöistä työskentelyä on tärkeää. Asiakaslähtöisyyttä haas-tavana tekijänä tunnistettiin vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat asiakkaan hoidossa sekä tiedonkulun tärkeys.
Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi hyödyntää tekemällä asiakkaille vastaavan kyselyn ja verrata mi-ten asiakkaiden ja hoitajien näkemykset kohtaavat. Tuloksia voisi hyödyntää myös henkilöstön koulutus-ten suunnittelussa sekä selvitettäessä tilannetta henkilöstön osaamisen riittävyydestä vastaamaan asiak-kaiden tarpeisiin jatkossa. Tuloksia voisi hyödyntää myös esihenkilöiden koulutuksessa, miten asiakasläh-töisyyttä voidaan arjessa tukea, ja varmistaa tarvittava resurssi ja koulutus työntekijöille tehdä asiakasläh-töistä työtä.