”En ole laiska, vaikka maksoin laskun taas myöhässä” : ADHD-aikuisten kokemuksia taloudellisesta toimintakyvystä ennen ja jälkeen diagnoosin
Karvinen, Heini (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084040
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ADHD-diagnoosin saaneiden aikuisten kokemuksia taloudellisesta toimintakyvystä ennen ja jälkeen diagnoosin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä tukitoimia ja palveluita ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset ovat käyttäneet taloudellisen toimintakykynsä tukemiseksi.
Tutkimus perustui kvantitatiiviseen menetelmään, jota täydennettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa suljettuja kysymyksiä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselylomakkeeseen tuli 104 vastausta. Analyysimenetelminä käytettiin kvantitatiivisia tilastollisia analyyseja ja kvalitatiivista teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ADHD-diagnoosin saaneilla aikuisilla on ollut useita haasteita taloudenhallinnassa ennen diagnoosin saamista. Diagnoosin saaminen on auttanut aikuisia ymmärtämään ja hallitsemaan taloudellisia haasteitaan paremmin. Lisäksi diagnoosin saaminen on parantanut heidän itsevarmuuttansa ja tyytyväisyyttä taloudenhallintaa kohtaan.
Vastaajat ovat käyttäneet ennen ADHD-diagnoosia eniten sosiaalipalveluita, kirkon diakoniatyötä ja etuuksia. Näiden tukitoimien käyttö ei kuitenkaan kasvanut diagnoosin myötä, mutta vertaistuen sekä mobiili- ja online-sovellusten käyttö kasvoi merkittävästi diagnoosin jälkeen. Vastaajat ovat myös hakeneet aktiivisesti vertaistukea ja vinkkejä diagnoosin saamisen jälkeen. Tämä tuki on auttanut heitä kehittämään tehokkaampia strategioita ja työkaluja taloudenhallintaan. Lisäksi vastaajat toivoivat lisää kuntoutusvaihtoehtoja, vertaistukea, terapiaa sekä ohjausta ja neuvontaa ADHD-aikuisille.
Tutkimus perustui kvantitatiiviseen menetelmään, jota täydennettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa suljettuja kysymyksiä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselylomakkeeseen tuli 104 vastausta. Analyysimenetelminä käytettiin kvantitatiivisia tilastollisia analyyseja ja kvalitatiivista teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että ADHD-diagnoosin saaneilla aikuisilla on ollut useita haasteita taloudenhallinnassa ennen diagnoosin saamista. Diagnoosin saaminen on auttanut aikuisia ymmärtämään ja hallitsemaan taloudellisia haasteitaan paremmin. Lisäksi diagnoosin saaminen on parantanut heidän itsevarmuuttansa ja tyytyväisyyttä taloudenhallintaa kohtaan.
Vastaajat ovat käyttäneet ennen ADHD-diagnoosia eniten sosiaalipalveluita, kirkon diakoniatyötä ja etuuksia. Näiden tukitoimien käyttö ei kuitenkaan kasvanut diagnoosin myötä, mutta vertaistuen sekä mobiili- ja online-sovellusten käyttö kasvoi merkittävästi diagnoosin jälkeen. Vastaajat ovat myös hakeneet aktiivisesti vertaistukea ja vinkkejä diagnoosin saamisen jälkeen. Tämä tuki on auttanut heitä kehittämään tehokkaampia strategioita ja työkaluja taloudenhallintaan. Lisäksi vastaajat toivoivat lisää kuntoutusvaihtoehtoja, vertaistukea, terapiaa sekä ohjausta ja neuvontaa ADHD-aikuisille.