Uuden normaalin vaikutus työhyvinvointiin
Westman, Johanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403084056
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoitus on ollut tutkia, miten etätyöskentelyn lisääntyminen on vaikuttanut työntekijöiden työhyvinvointiin yksilötasolla. Tutkija päätyi aiheeseen erityisesti sen ajankohtaisuuden takia ja tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena Webropol-työkalua käyttäen. Kysymykset käsittelivät opinnäytetyön teoriaosuuden kanssa samoja aiheita ja kyselylomake julkaistiin tutkijan henkilökohtaisella LinkedIn-tilillä. Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä elokuu 2023 – maaliskuu 2024 ja kyselylomakkeen vastaukset kerättiin helmikuun 2024 aikana.
Teoriaosuudessa avataan ensin käsitettä työhyvinvointi; mitä työhyvinvointi on ja mistä osa-alueista se koostuu. Aihetta havainnollistetaan työhyvinvoinnin ulottuvuuksien mallilla, käydään läpi siihen liittyviä työhyvinvoinnin eri tunnetiloja (työn imua, työtyytyväisyyttä, työuupumusta ja työholismia) ja selitetään mitkä tekijät saavat aikaan näitä tunnetiloja työelämässä. Seuraavaksi käsitellään työhyvinvoinnin tärkeyttä, sekä työn tehokkuuden ja työstressin yhteyttä työhyvinvointiin.
Seuraavaksi teoriaosuudessa siirrytään käsittelemään työn vaatimuksia, hallintaa ja voimavaroja. Luvussa avataan, minkälaisesta työstä työntekijä yleensä kuormittuu. Seuraavat luvut käsittelevät työmotivaatiota ja erityisesti sisäisen motivaation tärkeyttä työelämässä, sekä työstä palautumisen tärkeyttä ja erilaisia palautumiskeinoja. Viimeinen luku käsittelee etätyöskentelyä ja sen yleisiä hyötyjä ja haittoja.
Tutkimukseen saadut vastaukset olivat enimmäkseen hyvin etätyömyönteisiä. Kuitenkin tutkimuksen lopussa esitetyt avoimet kysymykset vastaajien omista kokemuksista etätyöskentelyyn liittyen keräsivät mielipiteitä laidasta laitaan. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että etätyöskentely on vaikuttanut positiivisesti erityisesti työntekijöiden työmotivaatioon ja työssä innostumiseen. Monet vastaajista ovat kokeneet etätyöskentelyllä olevan positiivisia vaikutuksia myös heidän työnsä tehokkuuteen ja työstä palautumiseen. Tutkija on päätynyt tutkimusongelmassaan siihen ratkaisuun, että etätyön lisääntyminen on vaikuttanut positiivisesti nimenomaan etätyöhön sopeutuvien työntekijöiden työhyvinvointiin.
Teoriaosuudessa avataan ensin käsitettä työhyvinvointi; mitä työhyvinvointi on ja mistä osa-alueista se koostuu. Aihetta havainnollistetaan työhyvinvoinnin ulottuvuuksien mallilla, käydään läpi siihen liittyviä työhyvinvoinnin eri tunnetiloja (työn imua, työtyytyväisyyttä, työuupumusta ja työholismia) ja selitetään mitkä tekijät saavat aikaan näitä tunnetiloja työelämässä. Seuraavaksi käsitellään työhyvinvoinnin tärkeyttä, sekä työn tehokkuuden ja työstressin yhteyttä työhyvinvointiin.
Seuraavaksi teoriaosuudessa siirrytään käsittelemään työn vaatimuksia, hallintaa ja voimavaroja. Luvussa avataan, minkälaisesta työstä työntekijä yleensä kuormittuu. Seuraavat luvut käsittelevät työmotivaatiota ja erityisesti sisäisen motivaation tärkeyttä työelämässä, sekä työstä palautumisen tärkeyttä ja erilaisia palautumiskeinoja. Viimeinen luku käsittelee etätyöskentelyä ja sen yleisiä hyötyjä ja haittoja.
Tutkimukseen saadut vastaukset olivat enimmäkseen hyvin etätyömyönteisiä. Kuitenkin tutkimuksen lopussa esitetyt avoimet kysymykset vastaajien omista kokemuksista etätyöskentelyyn liittyen keräsivät mielipiteitä laidasta laitaan. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että etätyöskentely on vaikuttanut positiivisesti erityisesti työntekijöiden työmotivaatioon ja työssä innostumiseen. Monet vastaajista ovat kokeneet etätyöskentelyllä olevan positiivisia vaikutuksia myös heidän työnsä tehokkuuteen ja työstä palautumiseen. Tutkija on päätynyt tutkimusongelmassaan siihen ratkaisuun, että etätyön lisääntyminen on vaikuttanut positiivisesti nimenomaan etätyöhön sopeutuvien työntekijöiden työhyvinvointiin.