Juomiin käytettävän jään hygieeninen laatu Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvonta-alueella 2023
Huttunen, Niina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403114118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403114118
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin osana Juomiin käytettävän jään hygieeninen laatu – valvontahanketta syksyllä 2023 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvonta-alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa jääpalojen hygieenisestä ja mikrobiologisesta laadusta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hygieeniseen laadun heikkenemiseen ja onko toimijoilla tietoa ja osaamista jääpalojen hygieenisestä valmistamisesta. Lisäksi haluttiin selvittää tulisiko jääpalojen valvontaan ja toimijoiden ohjaukseen kiinnittää enemmän huomioita elintarvikevalvonnassa. Tulosten avulla terveystarkastajat voivat kohdentaa valvontaa riskiperusteisesti.
Jääpalanäytteitä otettiin 30 kohteesta ennalta ilmoittamatta. Kohteina oli ravintoloita, kahviloita ja pubeja. Jääpaloista tutkittiin laboratoriossa suolistoperäiset enterokokit, Escheria coli-bakteeri, koliformiset bakteerit sekä heterotrofinen pesäkeluku (22 °C). Näytteenoton yhteydessä havainnoitiin aistinvaraisesti jääpalakoneen ja ympäristön puhtautta. Kohteen henkilökuntaa haastattelemalla selvitettiin sitä, miten toiminnassa on otettu huomioon jäiden hygieeninen valmistaminen.
Jääpalanäytteistä hygieeniseltä laadulta huonoja oli hieman yli puolet. Yleisimmin syynä huonon tulokseen oli laatutavoitteen ylittänyt heterotrofinen pesäkeluku (22°C). Näytteistä löytyi myös suolistoperäisiä enterokokkibakteereja ja koliformisia bakteereja, mikä viittaa huonoon hygieniaan jäiden valmistuksessa ja käsittelyssä. Hankkeen tulosten perusteella jääpalakoneiden puhdistuksen ja huollon huomioiminen omavalvonnassa on osittain puutteellista. Puutteita oli myös välineiden säilytyksessä ja käsittelyhygieniassa.
Huolellisilla omavalvonnan keinoilla kuten puhdistussuunnitelmalla ja henkilökunnan hygieenisillä toimintatavoilla voidaan vaikuttaa asiakkaiden saamien juomien mikrobiologiseen laatuun sekä ennaltaehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Kaikille alueen ravintoloille, kahviloille ja pubeille lähetettiin kirjallinen ohjeistus jääpalojen hygieenisestä valmistamisesta. Myöhemmin toteutettavalla jatkohankkeella arvioidaan tämän hankkeen vaikuttavuutta.
Jääpalanäytteitä otettiin 30 kohteesta ennalta ilmoittamatta. Kohteina oli ravintoloita, kahviloita ja pubeja. Jääpaloista tutkittiin laboratoriossa suolistoperäiset enterokokit, Escheria coli-bakteeri, koliformiset bakteerit sekä heterotrofinen pesäkeluku (22 °C). Näytteenoton yhteydessä havainnoitiin aistinvaraisesti jääpalakoneen ja ympäristön puhtautta. Kohteen henkilökuntaa haastattelemalla selvitettiin sitä, miten toiminnassa on otettu huomioon jäiden hygieeninen valmistaminen.
Jääpalanäytteistä hygieeniseltä laadulta huonoja oli hieman yli puolet. Yleisimmin syynä huonon tulokseen oli laatutavoitteen ylittänyt heterotrofinen pesäkeluku (22°C). Näytteistä löytyi myös suolistoperäisiä enterokokkibakteereja ja koliformisia bakteereja, mikä viittaa huonoon hygieniaan jäiden valmistuksessa ja käsittelyssä. Hankkeen tulosten perusteella jääpalakoneiden puhdistuksen ja huollon huomioiminen omavalvonnassa on osittain puutteellista. Puutteita oli myös välineiden säilytyksessä ja käsittelyhygieniassa.
Huolellisilla omavalvonnan keinoilla kuten puhdistussuunnitelmalla ja henkilökunnan hygieenisillä toimintatavoilla voidaan vaikuttaa asiakkaiden saamien juomien mikrobiologiseen laatuun sekä ennaltaehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Kaikille alueen ravintoloille, kahviloille ja pubeille lähetettiin kirjallinen ohjeistus jääpalojen hygieenisestä valmistamisesta. Myöhemmin toteutettavalla jatkohankkeella arvioidaan tämän hankkeen vaikuttavuutta.