Käyttökokemuksia valmistuneista kyläteistä

Abstract

Kylätie on tietyyppinä Suomessa vielä verrattain uusi. Kylätien poikkileikkaus on jaettu kolmeen osaa, jossa keskellä kulkee yksi kaksi suuntainen ajorata ja jonka molemmilla puolilla on jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu piennaralue. Kylätien tarkoitus on parantaa suojattomassa asemassa olevien tienkäyttäjien olosuhteita. Suomen ensimmäinen kylätie valmistui vuonna 2018 Hattulaan ja siitä lähtien kylätie tietyyppinä on levinnyt myös muualle Suomeen.

Kyläteiden käytöstä ja kokemuksista on kuitenkin kerätty vain vähän tietoa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, minkälaisia käyttäjäkokemuksia kyläteihin liittyy ja minkälainen on kyläteiden saavuttama yleinen hyväksyttävyys. Työn tilaajana toimi Uudenmaan ELY-keskus ja toimeksiantajana Destia Oy. Tutkittavia osa-alueita olivat koettu turvallisuus, kylätien tarkoituksenmukaisuus sekä yleinen hyväksyttävyys, Tarkasteltaviksi kyläteiksi valittiin kolme eri lähtökohdista käsin toteutettua kylätietä. Kohteet olivat Billnäsin kylätie Raaseporissa, Mathildedalin kylätie Salossa sekä Sattulan kylätie Hattulassa. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, maastotarkastelua sekä kyselytutkimusta.

Työn tuloksena selvisi, että 56 % kyläteiden käyttäjistä koki, että kylätie on parantanut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Koetulla turvallisuuden tasolla ei ollut merkittävää eroa eri kulkumuotojen välillä. Parhaimman yleisarvosanan sai Sattulan kylätie. Kaikkien kolmen kohteen yhteenlaskettu yleisarvosana asteikolla 1–5 asettui arvosanaan kolme. Kyläteiden yleisen hyväksyttävyyden voitiin katsoa täten olevan tyydyttävällä tasolla.

Jokaisessa kohteessa toistui pääosin samat ongelmakohdat. Merkittävimmiksi vaaratilanteiden aiheuttajiksi koettiin ajoneuvojen ajama ylinopeus, tien heikot näkemät sekä muiden tienkäyttäjien toiminta. Kyläteissä nähtiin potentiaalia, mutta sen hyödyntäminen käytännön tasolla koettiin puutteellisena. Kylätie näyttäytyi enemmin tarpeettomana kuriositeettina kuin käytännön keinona edistää kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta.

Työn tulosten pohjalta keskeisimmät kehittämistarpeet koskevat kylätiestä tiedottamista, suunnitteluohjeistuksen laadintaa, ajonopeuksien hillintää sekä kyläteiden käytön seurantaa. Tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta on mahdollista kehittää kylätieratkaisusta entistä käyttäjäystävällisempi, tarkoituksenmukaisempi sekä kasvattaa kyläteiden yleistä hyväksyntää.