"Sit on vähä ku lastu laineilla." : Muistikoulu- toiminnan suunnittelu Kouvolan seudun Muisti ry:ssä
Westman, Anna (2014)
Westman, Anna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016095
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella sisältöä uuteen tukitoimintaan muistisairautta sairastavien ihmisten omaisille ja läheisille Kouvolan seudun Muisti ry:ssä. Uuden tukitoiminnan, Muistikoulun, sisältöä suunniteltiin tutkimuksen avulla, jossa selvitettiin mitä arjen haasteita muistisairaiden ihmisten omaiset ovat kohdanneet. Tavoitteena oli suunnitella tulevasta tukitoiminnasta sellaista, joka vastaa kouvolalaisten muistisairaiden ihmisten omaisten ja läheisten tiedon ja tuen tarpeisiin. Tutkimustehtävänä työssä oli selvittää kouvolalaisilta muistisairaiden omaisilta ja läheisiltä mitä tietoa he kokevat tarpeelliseksi muistisairauden alkuvaiheessa, jotta arjessa selviytyminen mahdollistuisi.
Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineiston keruu tapahtui yksilömuotoisella teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, joista kolme oli muistisairaan henkilön omaista ja kaksi läheistä. Haastateltavat kertoivat kokemuksiaan arjesta muistisairaan ihmisen rinnalla ja millaisia haasteita arkeen oli tullut sairauden edetessä. Haastateltavat olivat iältään 53–75 vuotiaita. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista tuli esille haastateltavien kokema laaja-alainen tiedon ja tuen puute. Tietoa koettiin tarvittavan muistisairauksien etenemisestä, muistisairaan hyvän arjen tukemisesta, sosiaalietuuksista, ympäristön vaikutuksista sairastuneeseen ihmiseen, muistisairaan ihmisen ravitsemuksesta, keinoista toimia hoivatyössä, kanssakäymisen keinoista ja muistisairaan ihmisen päihteiden käytöstä. Lisäksi tuloksista tuli ilmi haastateltavien emotionaalisen tuen tarve, esimerkiksi vertaistuki koettiin tutkimuksen mukaan tärkeäksi emotionaalisen tuen muodoksi.
Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineiston keruu tapahtui yksilömuotoisella teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, joista kolme oli muistisairaan henkilön omaista ja kaksi läheistä. Haastateltavat kertoivat kokemuksiaan arjesta muistisairaan ihmisen rinnalla ja millaisia haasteita arkeen oli tullut sairauden edetessä. Haastateltavat olivat iältään 53–75 vuotiaita. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista tuli esille haastateltavien kokema laaja-alainen tiedon ja tuen puute. Tietoa koettiin tarvittavan muistisairauksien etenemisestä, muistisairaan hyvän arjen tukemisesta, sosiaalietuuksista, ympäristön vaikutuksista sairastuneeseen ihmiseen, muistisairaan ihmisen ravitsemuksesta, keinoista toimia hoivatyössä, kanssakäymisen keinoista ja muistisairaan ihmisen päihteiden käytöstä. Lisäksi tuloksista tuli ilmi haastateltavien emotionaalisen tuen tarve, esimerkiksi vertaistuki koettiin tutkimuksen mukaan tärkeäksi emotionaalisen tuen muodoksi.