Omaishoitajien kokemuksia arjen ruokailutilanteista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena puoliso-omaishoitajat kokevat arjen ruokailutilanteet ja niihin liittyvät askareet. Tutkimuskysymykset olivat: mitä hyvää arjen ruokailutilanteissa on, millaisia haasteita arjen ruokailutilanteisiin liittyy ja millaisia keinoja omaishoitajat ovat keksineet arjen ruokailutilanteista selviytymiseen.

Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa on käytetty Nautinnollista ruokailua (NauRu) -hankkeen haastatteluaineistoa. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimukseen osallistui yhteensä viisitoista puoliso-omaishoitajaa, joista neljä oli miehiä ja loput naisia. Omaishoitajat olivat melko aktiivisia ja suhteellisen hyväkuntoisia. Osaan haastatteluista osallistui myös hoidettavana oleva puoliso.

Tutkimus osoitti, että omaishoitajat olivat melko aktiivisia ja kiinnostuneita ruokailua koskevista asioista. Omaishoitajilla oli hyvin paljon tietoa ruoan terveellisyydestä ja erilaisten ravintoaineiden vaikutuksista. Ruoan terveellisyys ei jäänyt ainoastaan tiedolliselle tasolle vaan omaishoitajat pyrkivät noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Erilaiset ruokarajoitteet haastoivat omaishoitajia ruoanvalmistuksessa, mutta riittävä tiedonsaanti asiasta oli auttanut heitä omaksumaan uudenlaisen tavan tehdä ruokaa. Puolison kanssa yhdessä syöminen oli tärkeää. Erityisesti miesomaishoitajat olivat ottaneet entistä aktiivisemman roolin ruoanvalmistuksessa. Puolisoiden avuntarve ruokailussa oli vielä vähäistä. Omaishoitajat olivat keksineet erilaisia keinoja, joilla pystyivät helpottamaan arkeaan.

The goal of this research was to find out how the spouses who act as family carers experience their everyday dietary situations and the chores involved in them. The survey had the following questions: What are the good things in everyday dietary situations? What are the challenges of everyday dietary situations? What kind of measures have the family carers come up with to cope with these kinds of situations?

The research was carried out using qualitative methods. The interview materials of a project called Nautinnollista ruokailua (NauRu) were used in this research. The interviews were carried out as theme interviews and the material gathered from them was analyzed via data based content analysis.

Fifteen (15) spouses acting as family carers took part in this survey of which four were males and the rest females. The carers were pretty active and in a relatively good shape. Some interviews were also attended by the particular spouse who’s being taken care of.

The research showed that family carers were pretty active and interested in all things concerning dining. The family carers had a lot of knowledge about the effects of different food substances and wholesomeness. The knowledge had been put to good use since the carers strived to make food that is healthy. Many restrictions with ingredients had challenged the carers while cooking but a sufficient amount of available information on the matter had helped them to adopt new ways to prepare meals. Eating together with the spouse was seen as an important thing. Especially the male carers had taken an altogether more active role in cooking. The spouses’ need of help in dining was minor as of yet. The carers had figured out different kinds of measures to ease their everyday life.