Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen päiväkodissa

Abstract

Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä päiväkodeissa kasvaa yhtä nopeasti kuin maahanmuuttajien määrä Suomessa. Juuri tästä syystä päiväkotien tulee huomioida entistä enemmän toimintansa suunnittelu, toteutus ja arviointi. Suomen kielen oppiminen auttaa maahanmuuttajataustaista lasta sopeutumaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Samalla se edistää muuta oppimista ja identiteetin muotoutumista. Suomen kielen taito on myös avain tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin menestyä yhteiskunnassamme.

Opinnäytetyöni tutkimustehtävänä oli selvittää, miten maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen oppimista sekä osallisuutta tuetaan päiväkodissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja havainnoitiin syksyllä 2014 seitsemän viikon ajan päiväkotiryhmässä, jossa on eri kulttuuritaustaisia lapsia. Ryhmässä oli kolme työntekijää ja 21 lasta, jotka olivat iältään 2–3-vuotiaita. Tutkimuksen tavoitteena oli tieto hyväksi havaituista työmenetelmistä, joita voi hyödyntää monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.

Kielen oppimisen tukeminen on suuri osa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä, johon on luonnollista ja tärkeää kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksessa. Havainnoinnin perusteella selvisi, että päiväkotiryhmässä käytetään monenlaisia tapoja tukea maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimista. Tärkeää on huomioida, että oppimista tapahtuu kaikkialla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Arkisilla tilanteilla ja leikillä on tärkeä merkitys kielen oppimisen kannalta. Varhaiskasvatuksen perinteiset toiminnot, kuten musiikki ja liikunta, mahdollistavat toiminnan ilman kieltä, mutta ne tarjoavat myös hyvän tilaisuuden kielen oppimiselle. Tutkimuksessa kävi ilmi monia kielen ja osallisuuden tukemisen tapoja, joita voi hyödyntää eri-ikäisten lasten kanssa työskenneltäessä. Oppimisympäristöä on tärkeää päivittää lasten lähikehityksen vyöhyke huomioon ottaen. Ryhmissä voidaan tutkia erilaisia aakkosia, ja lasten nimet voivat olla esillä heidän äidinkielellään kirjoitettuina. Ryhmissä voidaan laulaa eri kielillä tai järjestää eri kulttuurien juhlia. Myös vanhemmat voivat auttaa monikulttuurisen varhaiskasvatusympäristön luomisessa, mikä olisi kasvatuskumppanuutta parhaimmillaan.

The number of children who have foreign roots is increasing in kindergartens as fast as the number of immigrant people in Finland. This is why early childhood education should pay more attention to planning, actions and evaluation. Learning the Finnish language helps children to adapt in our society and culture. At the same time it contributes to the learning and the development of the identity. The ability to speak Finnish is the key to equal opportunities to succeed in our society.

The purpose of this thesis was to find out how kindergarten supports children with foreign backgrounds to learn the Finnish language. This study was a qualitative study and the data collection method was participant observation. For this study a kindergarten group was observed for seven weeks in autumn 2014. In this group there were 3 employees and 21 children aged from 2 to 3 years. The goal was to find out information that adduces the good methods and customs of learning the Finnish language in kindergarten. The aim was to produce knowledge that could benefit the multicultural early childhood education practices.

Supporting the learning of the Finnish language is an essential part of preventing social problems. It is also natural to pay attention to the language learning in the early childhood education. Based on the observation it was discovered that many types of methods are used to support Finnish language learning in this kindergarten group. It is important to notice that learning is ubiquitous. Everyday situations and play are significant in language learning. For example music and physical education are traditional functions in early childhood education that allow actions without language but can also offer a good chance to learn languages. Based on the results many methods were found to support the learning of the Finnish language that can be used when working even with somewhat older children. It is important to update the learning environment according to children’s Zone of Proximal Development. For example different alphabets can be studied and children’s names can be visible in their native language. Groups can sing in different languages and organize various cultural celebrations. Also parents can help to plan multicultural learning environment which would be upbringing partnership at best.