YT-neuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä - seurauksena lomautus : Case: Yritys X
Siltala, Niina (2014)
Siltala, Niina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316355
Tiivistelmä
Idea opinnäytetyöni aiheesta syntyi edellisessä työpaikassani, jossa käynnistettiin yhteistoimintamenettelyt työvoiman käytön vähentämiseksi. Kiinnostukseni yhteistoimintamenettelyä (YT) ja YT-neuvotteluprosessia kohtaan kasvoi huomattavasti ja samalla huomasin mahdollisuuteni yhdistää käymäni opinnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyötäni lähdettiin toteuttamaan toimeksiantona yritykselle, joka haluaa pysyä anonyyminä. Toimeksiantajan pyynnöstä opinnäytetyöni luku viisi on kokonaisuudessaan salattu. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia ja kehittää toimeksiantaja yrityksen toimintaa yhteistoimintamenettelyn aikana. Tarkoituksena oli toteuttaa toimeksiantajayritykselle laadullinen tutkimus haastatteluina, jonka tulosten avulla voitiin luoda kehitysehdotuksia yrityksen eri henkilöstöryhmille.
Laadullisen tutkimuksen aihepiireiksi valikoitui tiedottaminen, lomautusten ajankohta ja tasapuolisuus. Haastatteluiden mukaan Yritys X:n tiedottamisessa oli eniten parantamisen varaa. Haastateltavat kokivat, että tiedottaminen oli YT-prosessin alusta alkaen myöhäistä, epäselvää ja puutteellista. Etenkin tiedottamisen epäselvyys ja puutteellisuus antoi työyhteisössä tilaa huhuille ja spekuloinnille, mitkä puolestaan johtivat työyhteisön kahtia jakaantumiseen ja työilmapiirin heikkenemiseen. Aihepiireistä ajankohta koettiin positiivisimmin. Haastateltavien mielestä ajankohta oli kaikin puolin ymmärrettävä, koska saatavat säästöt haluttiin jo kuluvalle tilikaudelle. Haastateltavat olivat myös kiitollisia, että lomautukset saatiin pidettyä nopeasti ilman viivytyksiä. Tasapuolisuuden osalta haastateltavat jakaantuivat kahteen osaan – lomautettuihin ja työntekijöihin, joita ei lomautettu. Syy, miksi lomautetut eivät kokeneet käytäntöä tasapuolisena, oli tiedottamisen puutteellisuus valintojen seurauksista sekä työmäärien epätasainen jakaantuminen osastojen välillä.
Laadullisen tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin kehitysehdotuksia eri henkilöstöryhmille työntekijä tasolta aina ylimpään johtoon asti. Yritys X:n työntekijöiden tulee ensisijaisesti keskittyä työyhteisön ilmapiirin parantamiseen pienillä teoilla, kuten yleisillä käytöstavoilla ja yhteisillä taukohetkillä. Puolestaan tiimiesimiesten tulee kannustaa oman osaston työntekijöitä tiiviimpään yhteistyöhön ja myöhemmin kehittää yhdessä osastojen välisiä suhteita. Konttoripäälliköltä toivottiin parannusta tiedottamiseen yleisesti. Konttoripäällikkö on työnantajan edustajana viestinviejä, jolloin tiedottamisen puutteet kumuloituvat häneen. Konttoripäälliköltä vaaditaan erityisen hyviä viestintätaitoja, jotta käytettävissä olevasta tiedosta saa työntekijöille annettua kattavan tiedotteen. Ylimmältä johdolta haastateltavat toivoivat läheisempää kontaktia ja kiitosta työntekijöille heidän panoksesta ja uhrauksista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Laadullisen tutkimuksen aihepiireiksi valikoitui tiedottaminen, lomautusten ajankohta ja tasapuolisuus. Haastatteluiden mukaan Yritys X:n tiedottamisessa oli eniten parantamisen varaa. Haastateltavat kokivat, että tiedottaminen oli YT-prosessin alusta alkaen myöhäistä, epäselvää ja puutteellista. Etenkin tiedottamisen epäselvyys ja puutteellisuus antoi työyhteisössä tilaa huhuille ja spekuloinnille, mitkä puolestaan johtivat työyhteisön kahtia jakaantumiseen ja työilmapiirin heikkenemiseen. Aihepiireistä ajankohta koettiin positiivisimmin. Haastateltavien mielestä ajankohta oli kaikin puolin ymmärrettävä, koska saatavat säästöt haluttiin jo kuluvalle tilikaudelle. Haastateltavat olivat myös kiitollisia, että lomautukset saatiin pidettyä nopeasti ilman viivytyksiä. Tasapuolisuuden osalta haastateltavat jakaantuivat kahteen osaan – lomautettuihin ja työntekijöihin, joita ei lomautettu. Syy, miksi lomautetut eivät kokeneet käytäntöä tasapuolisena, oli tiedottamisen puutteellisuus valintojen seurauksista sekä työmäärien epätasainen jakaantuminen osastojen välillä.
Laadullisen tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin kehitysehdotuksia eri henkilöstöryhmille työntekijä tasolta aina ylimpään johtoon asti. Yritys X:n työntekijöiden tulee ensisijaisesti keskittyä työyhteisön ilmapiirin parantamiseen pienillä teoilla, kuten yleisillä käytöstavoilla ja yhteisillä taukohetkillä. Puolestaan tiimiesimiesten tulee kannustaa oman osaston työntekijöitä tiiviimpään yhteistyöhön ja myöhemmin kehittää yhdessä osastojen välisiä suhteita. Konttoripäälliköltä toivottiin parannusta tiedottamiseen yleisesti. Konttoripäällikkö on työnantajan edustajana viestinviejä, jolloin tiedottamisen puutteet kumuloituvat häneen. Konttoripäälliköltä vaaditaan erityisen hyviä viestintätaitoja, jotta käytettävissä olevasta tiedosta saa työntekijöille annettua kattavan tiedotteen. Ylimmältä johdolta haastateltavat toivoivat läheisempää kontaktia ja kiitosta työntekijöille heidän panoksesta ja uhrauksista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.