Lohjanjärven omatoimisten luontoaktiviteettireittien nykytila ja kehittämistarpeet

Abstract

Suomessa on erinomaiset puitteet luontoaktiviteettien harrastamiseen, joiden potentiaalia ei ole hyödynnetty matkailuun niin hyvin kuin voisi. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Matkailun edistämiskeskuksen Outdoors Finland Etelä -hanke (OF Etelä) toteuttaa aktiviteettireittien kehittämistä Etelä-Suomessa. Kehittääkseen ja lisätäkseen luontomatkailua alueellaan, Lohjanjärven matkailutoimijat käynnistivät OF Etelä -hankkeen kanssa luontoaktiviteettimatkailun kehittämissuunnitelman laatimisen.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on muodostaa kuva Lohjanjärven luontoaktiviteettireittien nykytilanteesta ja selvittää niiden kehittämistarpeet, jotta reitit voidaan kunnostaa ja hyödyntää paremmin matkailukäyttöön. Työ on nykytilakartoitus, joka toimii pohjatyönä Lohjanjärven luontoaktiviteettimatkailun kehittämissuunnitelmalle. Työn tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa havainnoidaan yhteensä viisi luontoaktiviteettireittiä: yksi melontareitti, yksi pyöräilyreitti ja kolme kävellen kuljettavaa luontopolkua.

Työ alkoi keväällä 2014 ja saatiin päätökseen samana syksynä. Teoriaosuudessa tutustutaan luontoaktiviteettimatkailuun, reittien kehittämiseen ja Lohjanjärven alueeseen luontomatkailukohteena. Reittien havainnointi muistiinpanoin ja valokuvin toteutettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Havainnoinnin tulokset esiteltiin syyskuussa Lohjanjärven matkailutoimijoille yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jossa heidän kommenteistaan saatiin lisänäkökulmaa tuloksiin.

Tutkimuksen perusteella Lohjanjärven matkailullisesti potentiaalisimpia reittejä ovat melonta- ja pyöräilyreitit. Näissä reiteissä oli kuitenkin eniten kehittämiskohteita, kun taas luontopolut olivat käyttökunnoltaan ja palveluvarustukseltaan parhaimmalla tasolla. Suurimmat kehittämistarpeet koskivat reiteistä tarjottavaa informaatiota, opastekokonaisuutta sekä taukopaikkoja ja niiden palveluvarustusta. Reittien tason niin sanottu nurinkurinen tilanne kielii siitä, että alueen kehittämisasioita on ehkä katsottu tähän asti paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta, jotka tyypillisesti suosivat lyhyempiä luontopolkuja virkistyskäyttöön. Seuraavaksi olisi järkevää kohdistaa suurimmat resurssit melonta- ja pyöräilyreittien parantamiseen, jotta aikaansaataisiin matkailullisesti vetovoimainen kokonaisuus.

The great environmental conditions for outdoor activities in Finland haven’t been used as effectively as could be. The executive organization of this thesis, the Finnish Tourist Board’s Outdoors Finland Etelä project (OF Etelä) is developing outdoor activity trails in Southern Finland. To improve and increase the nature-based tourism in the area, companies and operators in tourism industry at Lohjanjärvi Lake together with OF Etelä started to create a development program of outdoor activity tourism.

The aim of this study is to form an outlook of the present state and development needs of outdoor activity trails at Lohjanjärvi Lake. The intention is to do a basic survey for the development program of the outdoor activity tourism at Lohjanjärvi Lake. The study is based on qualitative methods that include observation of five outdoor activity trails: one canoeing trail, one cycling trail and three nature trails exercised by foot.

This study started in spring 2014 and was finished in autumn the same year. The theory section discusses the outdoor activity tourism, development methods of trails and Lohjanjärvi as a destination for nature-based tourism. Observation of the trails was conducted between the end of June and the beginning of July by making notes and taking pictures. The results of the observation were presented to companies and operators in tourism industry at Lohjanjärvi Lake. They gave an additional point of view to the results by discussion and comments.

According to this study, the most potential trails for tourism at Lohjanjärvi Lake are the canoeing and cycling trails. Still, these trails had the biggest development needs, whereas nature trails were in the best condition considering the trails’ state and the equipment at the rest areas. The main development needs focused on the information offered about trails beforehand and on the spot as well as the trails’ rest areas and their equipment. The illogical situation of the trails’ state indicates that developing matters of the area might be considered from the locals’ point of view, who typically prefer shorter nature trails for recreational purposes. As a next step, it would be a rational choice to target the biggest resources to develop canoeing and cycling trails so that a coherent, attractive area for nature-based tourism could be achieved.