Psykoedukatiiviset menetelmät skitsofreniapotilaiden hoidollisissa ryhmissä : Kirjallisuuskatsaus
Järvi, Nina (2014)
Järvi, Nina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416440
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ja kuvata tutkimusten perusteella skitsofreniapotilaiden hoidollisissa ryhmissä käytettyjä psykoedukatiivisia menetelmiä ja niiden hyötyjä vuosilta 2000–2014. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa paikallista nuorille aikuisille skitsofreniapotilaille tarkoitettua psykoedukaatioryhmää.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena systemaattiseen tapaan ja tietoa haettiin Cinahl- ja Cochrane Library -tietokannoista. Katsaukseen valikoitui viisi englanninkielistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista kolme käsittelivät varsinaisia psykoedukaatio-ohjelmia ja kaksi sen sovelluksia.
Aineisto analysoitiin menetelmien osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä. Menetelmien kuvaus jaettiin koskemaan osallistujia, sisältöä, ohjaajia, aikaa sekä työskentelyä ja työmuotojen ilmenemistä. Tuloksissa nousivat esiin tarkat ja suunnitelmalliset skitsofreniapotilaille tarkoitetut tuotteistetut koulutusohjelmat, joissa käytettiin monipuolisia opetuksellisia menetelmiä.
Menetelmien hyötyjä tarkasteltiin tiedon, ymmärryksen, asenteiden, lääkehoitomyöntyvyyden, relapsien, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä osallistujien kokeman hyödyn osalta. Psykoedukaation tuoma parannus näkyi erityisesti relapsien vähenemisenä, parantuneena lääkehoitomyöntyvyytenä
ja lisääntyneenä ymmärryksenä omasta sairaudesta. Fyysisen terveyden osalta psykoedukaatiolla voidaan estää olantsapiinin haittavaikutuksista painonnousua ja psyykkisen terveyden osalta vaikuttaa pysyväisluonteisiin ääniharhoihin. Osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmiin ja kokivat ne auttavina ja informatiivisina. Tuloksissa tulivat esiin ohjelmien suunnittelun haasteet koskien, kulttuurin, paikallisuuden ja yksilöllisyyden huomioimista sekä tarve kehittää luotettavia mittareita potilastyytyväisyyden arviointiin.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena systemaattiseen tapaan ja tietoa haettiin Cinahl- ja Cochrane Library -tietokannoista. Katsaukseen valikoitui viisi englanninkielistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista kolme käsittelivät varsinaisia psykoedukaatio-ohjelmia ja kaksi sen sovelluksia.
Aineisto analysoitiin menetelmien osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä. Menetelmien kuvaus jaettiin koskemaan osallistujia, sisältöä, ohjaajia, aikaa sekä työskentelyä ja työmuotojen ilmenemistä. Tuloksissa nousivat esiin tarkat ja suunnitelmalliset skitsofreniapotilaille tarkoitetut tuotteistetut koulutusohjelmat, joissa käytettiin monipuolisia opetuksellisia menetelmiä.
Menetelmien hyötyjä tarkasteltiin tiedon, ymmärryksen, asenteiden, lääkehoitomyöntyvyyden, relapsien, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä osallistujien kokeman hyödyn osalta. Psykoedukaation tuoma parannus näkyi erityisesti relapsien vähenemisenä, parantuneena lääkehoitomyöntyvyytenä
ja lisääntyneenä ymmärryksenä omasta sairaudesta. Fyysisen terveyden osalta psykoedukaatiolla voidaan estää olantsapiinin haittavaikutuksista painonnousua ja psyykkisen terveyden osalta vaikuttaa pysyväisluonteisiin ääniharhoihin. Osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmiin ja kokivat ne auttavina ja informatiivisina. Tuloksissa tulivat esiin ohjelmien suunnittelun haasteet koskien, kulttuurin, paikallisuuden ja yksilöllisyyden huomioimista sekä tarve kehittää luotettavia mittareita potilastyytyväisyyden arviointiin.