Psykoedukatiiviset menetelmät skitsofreniapotilaiden hoidollisissa ryhmissä : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ja kuvata tutkimusten perusteella skitsofreniapotilaiden hoidollisissa ryhmissä käytettyjä psykoedukatiivisia menetelmiä ja niiden hyötyjä vuosilta 2000–2014. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa paikallista nuorille aikuisille skitsofreniapotilaille tarkoitettua psykoedukaatioryhmää.

Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena systemaattiseen tapaan ja tietoa haettiin Cinahl- ja Cochrane Library -tietokannoista. Katsaukseen valikoitui viisi englanninkielistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia, joista kolme käsittelivät varsinaisia psykoedukaatio-ohjelmia ja kaksi sen sovelluksia.

Aineisto analysoitiin menetelmien osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä. Menetelmien kuvaus jaettiin koskemaan osallistujia, sisältöä, ohjaajia, aikaa sekä työskentelyä ja työmuotojen ilmenemistä. Tuloksissa nousivat esiin tarkat ja suunnitelmalliset skitsofreniapotilaille tarkoitetut tuotteistetut koulutusohjelmat, joissa käytettiin monipuolisia opetuksellisia menetelmiä.

Menetelmien hyötyjä tarkasteltiin tiedon, ymmärryksen, asenteiden, lääkehoitomyöntyvyyden, relapsien, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä osallistujien kokeman hyödyn osalta. Psykoedukaation tuoma parannus näkyi erityisesti relapsien vähenemisenä, parantuneena lääkehoitomyöntyvyytenä ja lisääntyneenä ymmärryksenä omasta sairaudesta. Fyysisen terveyden osalta psykoedukaatiolla voidaan estää olantsapiinin haittavaikutuksista painonnousua ja psyykkisen terveyden osalta vaikuttaa pysyväisluonteisiin ääniharhoihin. Osallistujat olivat tyytyväisiä ryhmiin ja kokivat ne auttavina ja informatiivisina. Tuloksissa tulivat esiin ohjelmien suunnittelun haasteet koskien, kulttuurin, paikallisuuden ja yksilöllisyyden huomioimista sekä tarve kehittää luotettavia mittareita potilastyytyväisyyden arviointiin.

The purpose of the Bachelor’s thesis was to collect and to describe the psychoeducational methods that have been used in the psychoeducative groups for the schizophrenia patients on the basis of the studies and their advantages, from the years 2000–2014. The purpose of the work was to produce the examined information which can be utilized when designing local psychoeducation groups to young adult schizophrenia patients.

The work was carried out as a literature survey in a systematic way and the information was searched for from Library databases, Cinahl and Cochrane. Five researches and study articles in English were selected to the survey. Three concerned actual psychoeducation programmes and two were its applications.

The material was analyzed by the deductive content analysis method. The description of methods was divided into the participants, contents, instructors,time and working as well as the manifesting of work forms. Exact systematic marketable training programme products to schizophrenia patients, in which versatile educational methods were used, appeared in the results.

The advantages were examined concerning the physical and psychic health and the benefit experienced by the participants, information, understanding, attitudes, medication compliance and relapses. The improvement was seen especially as a decrease of relapses, as an improved compliance for medication and as an increased understanding of one’s own illness. As for the physical health, psychoedcation can prevent gaining weight, an injurious effect of olantzapin, and as for the psychic health effects, permanent voice hallucinations. The participants were satisfied with the groups and experienced them as helping and informative. In the results the challenges of the planning of the programmes came out, regarding paying attention to culture, locality and individuality and a need to develop indicators which are reliable for the evaluation of the patient satisfaction.