"Mul on aika pienet ne kuviot, mut kyl mä niist jottain hyvää oloo saan" : sosiaalisen verkoston merkitys kolmasikäläisten hyvinvointiin

Abstract

Tutkimus käsittelee kolmannessa iässä olevien hyvinvointia ja sosiaalista verkostoa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kolmasikäläisten hyvinvoinnin rakentumisesta sekä sosiaalisen verkoston merkityksestä hyvinvointiin. Tavoitteena on selvittää, miten sosiaalinen verkosto tuottaa ja ylläpitää hyvinvointia kolmannessa iässä. Tutkimustehtävinä on selvittää, mistä tekijöistä aktiivisten kolmasikäläisten hyvinvointi koostuu, sekä miten heidän sosiaalinen verkostonsa tukee koettua hyvinvointia.

Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten on haastateltu kevään 2014 aikana kymmenen henkilöä, jotka ovat 63–79-vuotiaita varsinais-suomalaisia aktiivisia eläkeläisiä. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että haastateltavien hyvinvointi rakentuu kokonaisvaltaista hyvinvointia ilmentävistä tekijöistä. Nämä tekijät koostuvat fyysisestä terveydestä, sosiaalisista suhteista, taloudellisista voimavaroista, mielekkäästä tekemisestä sekä luonnosta. Tutkimukseen osallistuneiden sosiaalisessa verkostossa perheen ja ystävien merkitys korostuu jonkin verran. Sukulaisten merkitys haastateltavien verkostoissa vähenee ikääntymisen ja pitkien välimatkojen myötä. Aktiiviset kolmasikäläiset eivät vielä tarvitse merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä näkyy ammattilaisten vähäisenä esiintyvyytenä sosiaalisissa verkostoissa.

Sosiaalinen verkosto tukee hyvinvointia monin tavoin. Haastateltavat kokevat saavansa sosiaaliselta verkostolta emotionaalista, tiedollista sekä välineellistä tukea. Lisäksi sosiaalisen verkoston avulla tarpeellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemukset vahvistuvat. Sosiaaliset verkostot toimivat myös kolmasikäläisten yhteisöllisyyden areenoina.

The thesis studies well-being and social networks in the third age. The objective of this thesis is to provide new knowledge about the elements of well-being and the meaning of social networks in well-being. The objective is to find out how social networks provide and maintain well-being in the third age. The research tasks are set to examine the factors of well-being in the third age as well as how their social networks support the subjective experience of well-being.

The qualitative research is conducted by semi-structured interviews. For the study, ten pensioners aged 63–79 and living in the Varsinais-Suomi region were interviewed during the spring of 2014. The interviews are recorded and transcribed. The material is analyzed by using theory-guided content analysis.

The results show that the well-being of the interviewed pensioners constructs of factors instantiating the holistic view of well-being. The factors include physical health, social relationships, economic resources, meaningful chores and nature.

In the social networks of the participants the meaning of family and friends is slightly underlined. The meaning of relatives in the social networks is decreased because of ageing and long distances between relatives. The active third agers are not yet in a significant need of social and health services. This is shown as lack of professionals in the social networks of the interviewees.

Social networks support well-being in various ways. The interviewees feel they receive emotional, informational and instrumental support from their social network. Moreover, feelings of purposefulness and experiences of a meaningful life are deepened via interaction with the social network. Social networks also provide arenas for third agers to experience a sense of community.