Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Flushing-ruokinnan vaikutus lampaiden hedelmällisyyteen

Numminen, Annukka (2014)

 
Avaa tiedosto
Numminen_Annukka.pdf (1.634Mt)
Lataukset: 


Numminen, Annukka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617034
Tiivistelmä
Somics-hanke on kansainvälinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoima lampaiden hedelmällisyysgenetiikan tutkimus. Tutkimushankkeessa on useita osioita, joista yksi on lampaiden ruokintakoe. Lampaiden ruokintakoe toteutettiin syksyllä 2012. Kokeessa vertailtiin flushingin eli astutusajan kiihotusruokinnan vaikutusta kolmeen eri lammasrotuun. Oletus on, että flushing lisää irtoavien munasolujen määrää ja näin myös syntyvien karitsoiden määrää. Ruokintakokeen rotuja olivat suomenlammas, texel sekä näiden kahden rodun ensimmäisen polven risteytys. Ruokintakokeessa kerätyllä aineistolla selvitetään rodun ja ruokinnan vaikutusta geenien toimintaan munasarjoissa ennen astutusta ja astutuksen jälkeen.
Opinnäytetyössä kuvattiin Somics-hankkeen ruokintakokeen toteutus sekä koottiin kokeen aikana kerätyt ja tallennetut tiedot yhteen. Työssä arvioitiin myös flushing-ruokinnan sekä pässiefektin vaikutusta ruokintakokeen uuhiin. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus BEL (Biotekniikka- ja elintarviketutkimus).
Ruokintakokeessa oli 11 suomenlammasuuhta, 10 texeluuhta sekä 9 risteytysuuhta. Roturyhmät jaettiin kahteen osaan, flushing-ruokintaryhmään sekä ylläpitoruokintaryhmään. Flushing-ryhmä sai koko kokeen ajan väkirehulisän, 300 g kauraa ja 100 g rypsivalmistetta päivässä. Kolme kuukautta kestäneen ruokintakokeen puolessa välissä uuhilta poistettiin toinen munasarja. Ennen munasarjaleikkauksia uuhien kiimat pyrittiin synkronoimaan pässiefektin avulla. Kokeen päätteeksi uuhet astutettiin ja niiden tiineyden ollessa viikosta neljään viikkoa ne teurastettiin. Teurastamolla uuhista otettiin kudosnäytteitä geenitutkimusta varten. Flushingin vaikutusta uuhiin arvioitiin teurastamolla laskettujen keltarauhasten ja alkioiden perusteella.
Flushingilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta ruokintakokeen uuhien sikiävyyteen. Kokeen uuhet edustivat rotujensa tyypillistä karitsatuotoksen keskiarvoa riippumatta siitä kuuluivatko ne flushing- vai ylläpitoruokintaryhmään. Tämä tulos vahvistaa käsitystä siitä, että kiihotusruokinnan vaikutus hyväkuntoisiin uuhin on lievä tai olematon. Sen sijaan pässiefekti vaikutti kokeen uuhiin samanaikaistaen kiimoja toivotulla tavalla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste